Maan kasvukunnon kehittämishanke OSMO on saatu päätökseen

10.5.2020
Ruralian toteuttama nelivuotinen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke on saatu päätökseen ja tulokset ovat kaikkien käytettävissä. Hankkeen tavoitteena oli kehittää maatalouden resurssitehokkuutta viljelijöiden osaamista ja maan kasvukuntoa parantamalla. Kohderyhmänä olivat maan kasvukunnon hoidosta kiinnostuneet viljelijät ja toiminta-alueina Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Uusimaa. Tilatutkimuksissa pureuduttiin koelohkojen kasvukunnon parantamiseen erilaisin menetelmin ja viljelijävalmennuksessa kehitettiin yli 1300 viljelijän osaamista monin tavoin. Hankkeessa tuotettu runsas materiaali on nyt kaikkien vapaasti saatavana internetissä.

Tilatutkimuksin ongelmalohkot kuntoon

Tilatutkimuksiin valittiin kahdeksan kasvukunto-ongelmista kärsivää tilaa, joilla selvitettiin maan kasvukunnon puutteita monipuolisesti, kehitettiin siihen menetelmiä ja testattiin kasvukuntoa parantavien toimenpiteiden vaikuttavuutta kolmen vuoden aikana. Tilat olivat eri tyyppisiä maalajeiltaan ja tuotantosuunniltaan. Tutkimuksessa verrattiin ongelmalohkoja ja näiden hyväkasvuisia verrokkeja. Todettujen puutteiden perusteella ongelmalohkoille tehtiin hoitosuunnitelmia, joiden avulla niiden kuntoa pyrittiin kehittämään. Tarkastelukohteena oli siten 24 koelohkoa neljän vuoden ajan. Lohkoja arvioitiin viidellä eri viljavuusanalyysimenetelmällä, kasvianalyyseillä sekä maan laadun vuosittaisella arvioinnilla.  Kaikissa tapauksissa kasvukunnon puutteet pystyttiin selvittämään varsin kattavasti. Useimmissa tapauksissa kasvukuntoa pystyttiin myös parantamaan merkittävästi. Tilatutkimuksen tulokset on julkaistu 11 tutkimusraportissa.

Yleisesti ottaen tutkimusosiossa onnistuttiin sekä testaamaan Suomessa uusia menetelmiä kasvukunnon määritykseen, että tarkastelmaan niiden soveltuvuutta kasvukunnon ongelmien tunnistamiseen ja kehityksen seuraamiseen, kertoo hankkeen yliopistotutkija Tuomas Mattila Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Tilatutkimuksen tulokset on julkaistu 11 tutkimusraportissa. Hankkeen lopuksi saadut tulokset ja mittaukset julkaistiin myös avoimen tieteen Zenodo-palvelimella, jota ylläpitää CERN-tutkimuslaitos. Aineisto on ainutlaatuisen laaja katsaus 24 lohkon kehitykseen ja on arvokas resurssi muille tutkijoille.

Viljelijävalmennuksin tieto käytäntöön

Viljelijävalmennusten avulla hankkeessa parannettiin viljelijöiden osaamista. Heille järjestettiin talvella johdantokursseja, syventäviä kursseja ja loppuseminaarit sekä kesällä pellonpiennarpäiviä.  Kansainväliset asiantuntijavieraat toivat syventäville kursseille huippuosaamista maan tiivistymisestä, kuivatuksen parantamisesta ja lannan käsittelystä.  Lisäksi toteutettiin neljä maakunnallista osaamisryhmää peltokasvintuottajille ja ylimaakunnallinen osaamisryhmä vihannesviljelijöille. Näissä osaamisryhmissä intensiivinen verkkopainotteinen valmennusjakso kesti yhden lukukauden, jonka aikana kokoonnuttiin verkkotyöpajoissa, lähipäivissä ja pellonpientareilla sekä verkko-oppimisympäristössä. Myös tilakokeisiin osallistuvat viljelijät sekä hanketta rahoittavien yritysten edustajat kokoontuivat omissa osaamisryhmissään keskustelemaan hankkeen tuloksista. Yksittäisiä koulutustilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 109 ja niihin osallistui yhteensä yli 1300 henkilöä.

Viljelijävalmennukseen osallistuneiden antaman palautteen perusteella kurssien sisällöt olivat viljelijöille tarpeellisia ja uutta ajattelua herättäviä. Käytännönläheisyys, viljelijöille ymmärrettävän kielen käyttäminen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa maan kasvukuntoon ja sen hoitoon olivat tärkeitä.

Valmennustilaisuudet antoivat osanottajille runsaasti konkreettisia eväitä peltojensa kasvukunnon puutteiden selvittämiseen ja motivoivat kasvukunnon hoidon suunnitteluun sekä kasvukunnon parantamiseen. Vastaavanlaisille valmennuksille ja koko hankkeelle toivottiin jatkoa, projektipäällikkö Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoo.

Työkalupaketista työkalut kasvukunnon puutteiden selvittämiseen ja kasvukunnon hoidon suunnitteluun

Erilaisten materiaalien muodossa hankkeessa tuotettiin maan kasvukunnon hoidon tueksi monipuolinen työkalupakki, joka sisältää 11 tutkimusraporttia eri teemoista, kattavasti työkaluja maan kasvukunnon puutteiden selvittämiseen ja kasvukunnon hoidon suunnitteluun, tietokortteja hyvistä käytännöistä ja tilaesimerkkejä. Diaesitykset, verkkoluennot ja ammattilehtiartikkelit täydentävät työkalupakin antia.

Tuotetut kasvukunnon puutteiden selvittämisen ja hoidon suunnittelun työkalut ja monipuoliset materiaalit toivat merkittävän lisän viljelijän työkalupakkiin, kertoo Jukka Rajala.

OSMO-hankkeessa julkaistut raportit ja muut materiaalit löytyvät vapaasti internetissä:
https://maan-kasvukunto.fi
https://luomu.fi/tietopankki/maan-kasvukunto/

OSMO-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä suositellaan otettavaksi käyttöön laajalti maan kasvu-kunnon parantamiseksi Suomessa. Laaditut suositukset on julkaistu erikseen. OSMOn suositukset maan kasvukunnon hoidon kehittämiseksi.

Lisätietoja:
Jukka Rajala, erikoissuunnittelija, OSMO-hankkeen projektipäällikkö
Ruralia-instituutti
Puh. 044 303 2210
Sähköposti: jukka.rajala@helsinki.fi

Tuomas Mattila, yliopistotutkija OSMO-hankkeessa
Ruralia-instituutti
Puh. 040 7432 412
Sähköposti: tuomas.j.mattila@gmail.com

OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke toteutettiin ajanjaksolla 4.11.2015–31.12.2019. Hankkeen kustannukset olivat 700 000 euroa. Sitä rahoitti Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020/Vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksella sekä Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, viljelijät sekä Luomusäätiö ja Rikalan Säätiö. Hankkeen toteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Osatoteuttajia olivat ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Länsi-Suomi.

Materiaalit löytyvät myös Helsingin yliopiston sivuilta:
Tutkimusraportit
Kaikki julkaistut aineistot
ja englanninkieliseltä sivuilta