Luonnongrafiitit ja syvä elämä aiheina geotieteilijöiden suurkokouksessa

Ympäristön muutosten lisääntyessä ja geologisten raaka-aineiden kulutuskysynnän kasvaessa geotieteiden yhteiskunnallinen ja tieteellinen merkitys kasvaa. Helsingissä 13.-15.1.2016 järjestettävillä geotieteiden Pohjoismaisilla Talvipäivillä esillä olevia ajankohtaisia aiheita ovat esimerkiksi korttipakkaa rakenteeltaan muistuttava suomugrafiitti, kestävä kaivostoiminta ja big data jäätikkömallinuksessa.

Vain hiiliatomeista koostuva luonnongrafiitti, etenkin esiintyessään levymäisenä suomugrafiittina, kuuluu EU:n 20 kriittisen raaka-aineen joukkoon, tähdennetään Euroopan komission raporteissa.

- Grafiitti pystyy korvaamaan kalliita metalleja teollisuudessa ainutlaatuisilla ominaisuuksillaan, sanoo Åbo Akademista Talvipäiville osallistuva professori Olav Eklund, joka Fennoflakes-projektissa tunnistaa suomugrafiitin esiintymiä, kehittää murskaus- ja rikastusteknologiaa, jalostaa suomugrafiittia grafeenilevyihin ja kehittää uusia teknologisia sovelluksia grafeenille.

Grafeenikerrokset ovat läpikuultavan ohuita, mutta niillä on hyvä sähkön- ja lämmönjohtavuus, minkä takia ne soveltuvat erinomaisesti ”näkymättömiin johteisiin” käytettäväksi aurinkokennoissa, ikkunoissa tai näyttöruuduissa. Siksi ne kiinnostavat.

Laaja jäätikköaineisto on kiinnekohta tulevaisuuden ilmastotutkimukselle

Päivien aikana planeetta Maan tutkijat puhuvat paitsi tulevaisuuden high tech –materiaaleista myös geotieteiden sovelluksista muun muassa malmien ja muiden luonnonvarojen etsinnässä, sekä syvästä elämästä. Missä syvää elämää on, ja mitä tämä kallion sisäinen alkuelämä on? Entä minkälaista olisikaan yhteisön ja ympäristön kannalta kestävä kaivostoiminta, sitä pohditaan Helsingin yliopiston ympäristögeologian professori Veli-Pekka Salosen johdolla.

Torstain 14.1. pääpuhujan tohtori Anna Hughesin Bergenin yliopistosta professori Salonen esittelee näin:

”Tohtori Hughes on kiinnostunut kvartäärikauden jäätiköistä, niiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta ilmaston kanssa. Plenaariesitelmässään hän esittelee juuri valmistuneen poikkeuksellisen laajavaikutteisen tutkimushankkeensa tuloksia. Työssä on saatettu yhteen ja harmonisoitu kaikki lähes 6000 Fennoskandiassa tehtyä jääkauden eri vaiheiden ajoitusta. Se tulee merkitsemään tärkeätä askelta ja kiinnekohtaa tulevaisuuden ilmastotutkimukselle.”

Tiivistelmä Anna Hughesin esityksestä: http://www.geologinenseura.fi/winter_meeting/abstracts_newnum_pdf/hughes...

Mantereiset repeämävyöhykkeet, liikkuvat siirrokset ja eroosio kolmessa ulottuvuudessa

Keskiviikon 13.1. pääpuhuja on rakennegeologian ja tektoniikan professori Ritske Huismans Bergenin yliopistosta. Hän keskittyy tutkimuksessaan selvittämään, miten eroosioprosessit, maan vaipan prosessit, magmatismi ja fluidien liike vuorovaikuttavat litosfäärin muodonmuutosten kanssa. Hänen työnsä on auttanut mantereisten repeämävyöhykkeiden ja passiivisten laattareunojen toiminnan ja synnyn ymmärtämistä, ja se on paljastanut siirrosten ja muiden rakenteiden uudelleenaktivoitumisen sekä eroosion ja sedimentaation merkityksen vuoristojen kehityksessä.

Viime aikoina hänen tutkimustyönsä on keskittynyt selvittämään, miten nämä prosessit toimivat erityisesti kolmessa ulottuvuudessa, esimerkiksi litosfäärin vinon ekstension tapauksessa.

Pohjoismaiset Talvipäivien ohjelma löytyy verkkosivuilta http://www.geologinenseura.fi/winter_meeting/, Twitterissä kokousta voi seurata hashtagillä #NGWM2016.

Kokous on suurin geotieteiden konferenssi Pohjoismaissa. Helsingissä 13.-15.1.2016 järjestettäville päiville osallistuu yli 500 geotieteiden toimijaa yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä esitellen uusia tutkimustuloksia ja keskustellen niiden merkityksestä. Osallistujista yhä useampi tulee Baltian alueelta.

Vuoden 2016 tapahtuman järjestävät Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitos yhdessä Suomen Geologisen Seuran kanssa. Helsingissä kokous järjestetään joka 30. vuosi. Päivät pidetään Kumpulan kampuksella.

 

Katso myös:

Kumpulan kallioon kairattiin reikä. Sen avulla mitataan lämpötilaa, veden sähköjohtavuutta, kallion magneettisuutta ja sähköistä ominaisvastusta sekä akustisia ominaisuuksia: http://www.helsinki.fi/ml/ajankohtaista/2015/2015kairaus.html

Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, tiedottaja, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys