Yli kahdenkymmenen vuoden ajan on oletettu, että useimmat lähiasteroidit törmäävät lopulta Aurinkoon. Nature-tiedelehdessä julkaistu tuore tutkimus osoittaa kuitenkin, että useimmat lähiasteroidit tuhoutuvat huomattavasti kauempana Auringosta kuin aiemmin on oletettu.
Tämä yllättävä päätelmä tarjoaa selityksen useille viime vuosien asteroidi- ja meteorihavainnoille.
- Alun perin tarkoituksemme oli rakentaa lähiasteroidipopulaatiosta malli, jota tarvitaan asteroidien etsintäohjelmien ja asteroideihin liittyvien avaruusmissioiden suunnitteluun, kertoo planeettatutkija Mikael Granvik Helsingin yliopistosta.
Syntyi tarkin koskaan tehty malli
Malli valmistui, ja se kuvaa lähiasteroidien arvioituja rata- ja kokojakaumia, mutta siihen liittyvä tutkimus johti myös merkittävään edistysaskeleeseen asteroiditutkimuksessa.
- Jouduimme mallintamaan erilaisia havaintovääristymiä ja yhdistimme ne lähiasteroidihavaintoihin ja lähiasteroidien teoreettisesti hyvin ymmärrettyihin ratajakaumiin, jotka vaihtelevat sen mukaan, mistä päävyöhykkeen resonanssista lähiasteroidi on alun perin joutunut Maata lähestyvälle radalleen.
Tutkijaryhmä huomasi kuitenkin ongelman: lähiasteroideja oli havaittu 5 prosenttia vähemmän kuin malli ennusti. Se tarkasti laskelmiansa lähes vuoden ja huomasi, että ongelma kumpusi niistä Aurinkokunnan toimintaan liittyvistä taustaoletuksista, joihin mallinnus perustui.
Mallia muokattiin vastaamaan oletusta, että lähiasteroidit tuhoutuvat, jos ne viettävät liian paljon aikaa noin kahdenkymmenen Auringon säteen etäisyydellä Auringosta.
Selityksensä sai meteoriparvi ilman emokappaletta
Kun asteroidien puuttuminen näin sai selityksen, selittyi muitakin epäjohdonmukaisuuksia Aurinkokunnan pienkappaleita koskevien havaintojen ja mallien välillä.
- Useimmille niistä meteoriparvista, joiden radat käyvät Auringon lähellä, ei ole löydetty emokappaletta, Granvik kertoo.
Nyt hänen johtamansa tutkijaryhmä päättelee, että nämä emokappaleet ovat tuhoutuneet kokonaan Auringon lähellä.
Tutkijaryhmä pystyy nyt myös selittämään, miksi lähempänä Aurinkoa käyvät asteroidit ovat keskimäärin vaaleampia kuin kauempana Auringosta pysyttelevät.
Tummemmat asteroidit hajoavat helpommin kuin vaaleat
- Tummemmat Aurinkoa lähellä kiertäneet asteroidit ovat jo tuhoutuneet. Se, että tummemmat asteroidit hajoavat herkemmin kuin vaaleammat viittaa siihen, että näiden pinnaltaan erityyppisten asteroidien sisäinen koostumus ja, mahdollisesti, rakenne on erilainen, tutkija sanoo.
Granvikin mukaan heidän esittämänsä todisteet asteroidien täydellisestä hajoamisesta ennen törmäystä Aurinkoon auttaa tutkijoita tulkitsemaan viimeaikaisia havaintoja uudessa valossa.
- Ehkä kaikkein kiehtovin johtopäätös tästä tutkimuksesta on se, että se osoittaa, että asteroidien fysikaaliset ominaisuudet täytyy huomioida populaatiomalleissa.
- Vahvasti yksinkertaistettuna voi sanoa, että tästä lähtien on mahdollista testata malleja asteroidien sisäisestä rakenteesta ja koostumuksesta pitämällä lukua niiden radoista ja kokoluokista.
Mikael Granvikin johdolla tehty tutkimus on julkaistu Naturessa 18.2.2016.