Katot valjastetaan tuottamaan ekosysteemipalveluja
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA haluaa kestävän kehityksen tunnustuspalkinnolla nostaa esiin viherkattojen merkitystä ekosysteemipalveluiden tarjoajana kaupungeissa ja muistuttaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeydestä ihmiskunnalle.
Viides ulottuvuus -ohjelmassa on tutkittu erilaisten viherkattoratkaisujen toimivuutta ja vaikutuksia pohjoisissa olosuhteissa. Viherkatoista on paljon hyötyä ja iloa kaupunkiympäristössä. Ne tarjoavat monia ekosysteemipalveluja eli luonnon tuottamia aineettomia tai aineellisia hyötyjä, kuten viilentävät kaupunkirakennetta helteillä ja lisäävät viihtyisyyttä.
Hulevesien eli sade- ja sulamisvesien pidättäminen on suurin – myös rahassa mitattava – viherkatoista koituva hyöty: viemäriverkosto voidaan mitoittaa kevyemmin. Tutkimusohjelmassa on havaittu, että viherkatot pidättävät hulevesiä hyvin myös pohjoisissa olosuhteissa.
Kaupunkien viherkatot toimivat luonnon monimuotoisuuden keitaina
– Viherkatoilla elää rikas kasvi- ja selkärangatonlajisto, niiltä löytyy jopa uhanalaisia lajeja. Sekä kasveja että hyönteisiä ja muita selkärangattomia saapuu ympäristöstä nopeaan tahtiin heti katon perustamisen jälkeen, kuvailee dosentti Susanna Lehvävirta Viides ulottuvuus -ohjelmasta.
– Viherkatoilla olisi kaupungissa paljon käyttömahdollisuuksia, ja ne voisivat olla kokemuksia tarjoavia uusia kaupunkitiloja: urbaani kukkula, elvyttävä keidas, yhteisöllinen viljelmä, villi keto... Ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, joka sopisi kaikkiin tarpeisiin, Lehvävirta visioi.
Elävän luonnon edellytykset ja ympäristövastuullisuus huomioon
Viherkaton suunnittelussa on hyvä ottaa alusta lähtien mukaan kaikki osapuolet kantavuutta laskevasta insinööristä kiinteistön ylläpitoon. Lisäksi on syytä kirkastaa tavoitteet: Meluntorjuntaa varten rakennettava viherkatto voi edellyttää erilaisia ratkaisuja kuin vaikkapa kaupunkiviljelyä tai hulevesien hallintaa varten rakennettava.
– Pitää tietää, mitä tavoiteltu kasvillisuus edellyttää menestyäkseen. Myös esimerkiksi rakenneosien ympäristövastuullisuus on otettava huomioon, jos halutaan fiksuja ratkaisuja, Lehvävirta painottaa.
– Rakennusprosessimme ovat pilkkoutuneet osavaiheisiin. Viherkatto on uusi elävä infrastruktuuri, joka ei – ainakaan toistaiseksi – kovin näppärästi jäsenny prosessin osaksi. Se voi helposti jäädä rutiinien jalkoihin, pohtii viherkattojen roolia rakennushankkeissa tutkinut tutkimusohjelman kakkosjohtaja VTM Marja Mesimäki.
Viides ulottuvuus on edistänyt kestävän kehityksen mukaisten viherkattojen rantautumista Suomeen. Ohjelmassa on perustettu toistakymmentä koeviherkattoa eri puolille Suomea. Hanke on laajuudessa kansainvälisestikin mittava ja saanut kiitosta tutkimustulosten nopeasta jalkauttamisesta käytäntöön.
Lisätietoja:
- Dosentti Susanna Lehvävirta, Helsingin yliopisto, 050-5762952, susanna.lehvavirta@helsinki.fi
- VTM, tohtorikoulutettava Marja Mesimäki, Helsingin yliopisto, 050-3182317, marja.mesimaki@helsinki.fi
- Arkkitehti Pekka Hänninen, puheenjohtaja EKO-SAFA, 040-747 25 78, pekka.hanninen@iah.fi
TunnustusPAANU
TunnustusPAANU on Suomen Arkkitehtiliiton kestävän kehityksen alaosaston EKO-SAFAn ideoima palkinto, jota on jaettu vuodesta 2003 lähtien. Palkinnolla halutaan nostaa esiin erilaisia kestävää rakentamista edistäviä tahoja tai ratkaisuja. SAFAn varapuheenjohtaja Eva Geitel jakoi tuoreimman palkinnon tänään 3.3.2017 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Laituri info- ja näyttelytilassa.
Aikaisemmin sen ovat saaneet arkkitehti Bruno Erat 2003, Kangasalan Yhteiskylä 2004, Billnäsin Rakennusapteekki 2005, Bromarvin Marttayhdistys 2006, DI Veijo Matilainen 2007, asuntoministeri Jan Vapaavuori 2008, Dodo ry. 2009, toimittaja, arkkitehti Pasi Toiviainen 2010, Oulun rakennusvalvonta 2011, WDC Paviljonki 2012, arkkitehti Pekka Lahti 2013, arkkitehti Panu Kaila 2014 ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto 2015.
TunnustusPAANU on Tyrvään vanhan kirkon paanutalkoissa käsin veistetty ja hautatervalla tervattu kattopaanu. Palkinto muutettiin v. 2014 kiertopalkinnoksi.