Napaseudut ovat saaneet paljon huomiota ilmastonmuutoksen yhteydessä, koska niiden lämpötila on kohonnut huomattavasti. Monille pohjoisille lajeille sopiva ilmasto on kutistumassa.
Ilmastonmuutos ei kuitenkaan tarkoita pelkkää jään sulamista. Tuoreesta tutkimuksesta selviää, että tropiikissa ilmaston lämpeneminen luo täysin uusia ilmasto-oloja, jollaisia ei toistaiseksi ole vielä missään muualla maapallolla. Uusien ääriolojen odotetaan aiheuttavan herkille lajeille vakavia uhkia.
– Kylmien alueiden ja napaseutujen ilmastolliset olot siirtyvät vastaavasti kauaksi nykyisiltä esiintymisalueiltaan. Näiden alueiden lajeilla on siis muita suurempia vaikeuksia muuttaa niille suotuisten olojen perässä, sanoo tutkija Raquel A. Garcia biotieteiden laitoksella toimivasta Global Change and Conservation -ryhmästä.
Tutkimuksessa käytössä oli 15 erilaista kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ilmastonmuutosmallia. Tutkijat arvioivat, kuinka erilaiset ilmastonmuutoksen mittarit voisivat vaikuttaa maapallon eri puolilla.
Useita suojelustrategioita
Ilmastonmuutos aiheuttaa väistämättä muutoksia lajien elinoloihin. Toimivia suojelustrategioita tarvitaan, ja niitä on tarjolla useita. Elinympäristöjen laatua voidaan esimerkiksi parantaa niillä alueilla, joiden ilmastotyyppi on kutistumassa. Näin lajit voivat säilyä paikallisesti. Varmistamalla ja tukemalla lajille sopivien elinalueiden yhteyksiä voidaan parantaa lajien mahdollisuuksia seurata suotuisia ilmasto-oloja.
– Kuitenkin uusien ilmastotyyppien esiintyminen ja ääri-ilmiöiden lisääntyminen viittaavat siihen, että suuri osa lajeista tulee kohtaamaan vaikeuksia. Sellaisessa tapauksessa ilmastonmuutoksen hillintä jää äärimmäisen tärkeäksi suojeluvaihtoehdoksi, sanoo tutkimuksessa mukana oleva akatemiatutkija Mar Cabeza biotieteiden laitokselta.
Tutkimus paljastaa, miten tärkeää on arvioida ilmastonmuutoksen eri osatekijöitä ja niiden yhteisvaikutuksia.
– Tämä menetelmälähtöinen lähestymistapa on tärkeä sekä biodiversiteetin arvioimiseksi että kaikkien muidenkin ilmastonmuutoksen kohteeksi joutuvien yhteiskunnan osa-alueiden kannalta, Cabeza toteaa.
Tutkimus julkaistaan arvostetussa Science-lehdessä. Tutkimusta ovat johtaneet espanjalainen CSIC ja Kööpenhaminan yliopisto. Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin yliopisto, Imperial College London sekä portugalilainen Évoran yliopisto.