Ilmastonmuutos kysyy valmiutta vastata uusiin kriiseihin – byrokratia ja demokratia suojaavat Suomea

Ympäristönmuutoksen vaatimien korjaustoimien hinta on kasvanut, kun niitä on lykätty. Talouden, politiikan ja ympäristön yhteisiin, viheliäisiin ongelmiin vastaaminen poikii helposti uusia ongelmia.

Viime kesä antoi kuvaa siitä, mitä on odotettavissa, kun ilmastonmuutos etenee: tulvia, metsäpaloja, kuivuutta, katoa. Onko Suomi valmistautunut uhkiin?

Kun Janne Hukkinen kolmisenkymmentä vuotta sitten aloitteli uraansa yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen parissa, tuntui, että olisi rutkasti aikaa korjata ympäristöongelmat. Jos toimeen olisi ryhdytty, se ei olisi aiheuttanut edes suurta lovea talouteen.

— Mitään ei tehty. Nyt olemme tilanteessa, jossa globaali ympäristöjärjestelmä on alkanut muuttua rajusti, manaa Hukkinen, tätä nykyä ympäristöpolitiikan professori.

Hukkista kiehtovat niin sanotut viheliäiset ongelmat. Talouteen, politiikkaan ja ympäristöön liittyvät tekijät kytkeytyvät toisiinsa ja aiheuttavat ongelmia, joista ollaan eri mieltä ja joiden ratkaisut synnyttävät uusia ongelmia.

Esimerkiksi ilmastonmuutos lisää pakolaisuutta, ja pakolaisten tulo taas aiheuttaa jännitteitä länsimaissa. Äärisäät ovat Suomessakin uhka terveydelle, turvallisuudelle, energianjakelulle ja ruoantuotannolle.

VIHELIÄINEN ONGELMA YLLÄTTÄÄ

Hukkisen mukaan Suomella on hyvät rakenteet kriiseihin varautumiseen. On olemassa turvallisuuskomitea ja huoltovarmuusorganisaatio. Myös alueellisella ja paikallisella tasolla järjestetään harjoituksia. Valmiusharjoituksissa ei kuitenkaan tavallisesti varauduta kovin hankaliin, useiden viranomaisten yhteistyötä vaativiin kriiseihin.

— Mitä monimutkaisempi kriisi, sitä monimutkaisempi organisaatio tarvitaan sitä ratkomaan. Minua kiinnostaa, miten linkitetään yhteen eri asiantuntijoiden toimintamallit ja hahmotetaan, mistä on kyse ja mitä pitäisi tehdä.

Kaikkein viheliäisimpiin ongelmiin ei voi ennalta varautua. Tärkeää on taito mobilisoida nopeasti päättäjien verkosto. Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota Sitra, jonka neljä tuoretta selvitystä etsivät kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa pirullisiin — ja todennäköisiin — ongelmiin.

BYROKRATIA ANTAA TURVAA

Kriisit ja murrokset ovat aina haasteita demokratialle. Hukkinen kuitenkin uskoo, että Suomea suojaa vahva byrokratiaperinne, joka on peräisin sekä Ruotsin että Venäjän vallan ajoilta.

— Hallintokoneisto, jota paljon parjataan, on vakauttava tekijä. Suuremmassa vaarassa ovat Puolan ja Unkarin kaltaiset valtiot, joilla ei ole yhtä pitkää demokraattista ja byrokraattista perinnettä.

WISE-hankkeessa on ideoitu politiikkahuonetta, harjoitusalustaa, jossa simuloitaisiin päätöksentekoa. Kenties siitä voisi kehittää tulevaisuudessa oikean työvälineen poliitikoille.

KANNATTAAKO HAAVOITTUVUUS PALJASTAA?

Hukkisen mukaan vieläkään ei ole myöhäistä alkaa niihin investointeihin ja energiansäästötoimiin, jotka olisi pitänyt tehdä jo vuosituhannen alussa. Kustannukset kasvavat kuitenkin nopeasti.

— On hyväksyttävä tosiasia, että painopiste on siirtymässä vääjäämättömästi ilmastonmuutoksen hillinnästä siihen sopeutumiseen.

Valmiusharjoituksien tutkimiseen ja turvallisuusaukkojen kartoittamiseen liittyy luottamus- ja tietosuojakysymyksiä. Mitä jos tutkijat löytävät jonkin vakavan haavoittuvuuden, joka uhkaa Suomen turvallisuutta?

— Niin, voisiko sitä sitten edes julkaista näinä hybridivaikuttamisen päivinä? Vai pitäisikö koko tutkimus julistaa salaiseksi? Tutkimme kriisejä ja koko hanke on altis kriiseille.

Artikkeli on ilmestynyt Yliopisto-lehdessä Y/09/18.

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys