ICOS urakoi ilmakehän puolesta

Eurooppalainen ICOS tekee töitä, jotta ymmärtäisimme, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse. ICOSin pääjohtaja puhui yhteistyön välttämättömyydestä Pariisin ilmastokokouksessa.

Ihmisten toiminta lisää kasvihuonekaasupäästöjä, mikä lämmittää ilmastoa. Mekanismi tunnetaan hyvin ja kiistatta.

Hiili kuitenkin kiertää myös luonnostaan maasta ja meristä ilmakehään ja takaisin. Tämä luonnon kierto on kymmenkertainen ihmisen ilmastopäästöihin verrattuna.

‒ Jotta ilmastonmuutosta voisi ymmärtää kunnolla, olisi hyvä tietää nykyistä paremmin, minkälaista kaasujen vaihtoa meren ja maan sekä ilmakehän rajapinnassa tapahtuu, eurooppalaisen kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmän ICOSin pääjohtaja, tutkija Werner Kutsch toteaa.

Tunturille ja suolle

ICOS on vuonna 2008 perustettu yhteiseurooppalainen kasvihuonekaasujen tutkimusinfrastruktuuriorganisaatio (Integrated Carbon Observation System). Sen päämaja toimii Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella.

ICOSin tuottaa pitkäaikaiseen, yhdenmukaiseen ja tarkkaan seurantaan perustuvaa tietoa ilmakehän ja ekosysteemien ominaisuuksista. Tavoitteena on vahvistaa ilmastomallien luotettavuutta.

ICOS-Suomen johtaja, akatemiaprofessori Timo Vesala kertoo, että mittalaitteita on asennettu Suomessa noin viiteentoista kohteeseen maatossa ja merellä sekä yhdeksässä muussa eurooppalaisessa jäsenmaassa yhteensä yli sataan kohteeseen. Osassa mittauksia hyödynnetään korkeita paikkoja, kuten tuntureita.

‒ Ilmatieteen laitoksen Pallaksen mittausasema on tunturin huipulla oleva mökki, jonka sisällä on laitteita ja ulkopuolella putkistoa ja letkuja, Vesala kuvailee.

Ekosysteemimittausasemilla mastot sijoitetaan hieman kasvuston yläpuolelle.

‒ Jos on 20 metriä korkea metsä, mastot ovat 30 metrin korkeudessa. Suolla riittää pari metriä. Metaania mitataan nimenomaan soilla, Vesala kertoo.

Pitkäaikaisessa seurannassa havaitaan, miten hiilinielut kasvavat tai pienenevät.

Pariisin neuvottelupöytään

Tiedeyhteisö voi antaa suosituksia, kun tieto on koossa riittävästi, mutta suositusten muuttuminen konkreettiseksi politiikaksi voi olla hyvinkin hidasta.

‒ ICOSin tutkimuksen sivutuotteena voi hyvinkin syntyä erilaisia suosituksia maa- ja metsätalouden parhaiksi käytännöiksi, Kutsch uskoo.

Mikä sitten uhkaa vakavimmin Maapallon jatkuvuutta? Werner Kutschin mukaan maankäytön voimakas muutos: puunhakkuu, maanviljely, maaperän muokkaus sekä kaupunkialueiden ja teiden rakentaminen.

‒ Niin sademetsä, savanni kuin Keski-Saksan pyökkimetsä, kotiseutuni, voi kompensoida helposti kahden asteen keskilämpötilan nousun ja sademäärän muutokset. Mutta jos sademetsä hakataan pois pelloksi, siitä metsä ei enää tokene, Kutsch havainnollistaa.

Werner Kutsch markkinoi vastikään Pariisin ilmastokokouksessa ajatusta kansainvälisestä verkostosta maaperän, merien ja ilmakehän kaasuvaihdon pitkäjänteiseen seurantaan. Yhteistyön tiivistyminen ja laajeneminen on olennaisen tärkeää.

Lue lisää aiheesta tuoreesta Yliopisto-lehdestä 10/2015.

ICOS-tutkimusverkosto

Yliopisto-lehti

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys