Hillitsijät aivoissamme

ALKULUVUT (8/2014) | Kun huomaat marketissa kakkutarjoilun, mielesi vireytyy ja kiihdytät askelia. Sinua motivoi aivoissa vuolastuva dopamiinivirta.

Ei ihminen kuitenkaan ole ihan impulssien riepoteltavissa. Muisto kakun aiheuttamista vatsanväänteistä työntyy mieleen.  Dopamiinitumakkeiden dopamiinin eritystä hillitsevät solut aktivoituvat ja hidastat askeliasi.

Viime vuosina on tajuttu, että juuri nämä hillitsijät, D-GABA-solut, ovat keskeisiä impulssikäyttäytymisen säätelyssä. Perinnöllisyystieteilijä Juha Partasen ryhmä sai Erkon säätiöltä reilut puoli miljoonaa euroa niiden kehitysbiologiseen tutkimukseen.

— Niin kuin historian avulla voi ymmärtää nykypäivää, me tutkimme solujen kehityshisto-riaa ymmärtääksemme niiden toimintaa, Partanen sanoo.

Erilaisia hermosoluja lienee kymmeniätuhansia, ja ne erikoistuvat tehtäviinsä geenien luentaa ohjaavien proteiinien, transkriptiotekijöiden, avulla. Partanen kollegoineen on sammuttanut muuntogeenisistä hiirensikiöistä eri transkriptiotekijöitä ja haarukoinut näin D-GABA-solujen kehitykseen tarvittavan geenireseptin.

Nyt he pyrkivät soluviljelmässä kasvattamaan hiiren kantasolusta D-GABA-solun. Komennot annetaan joukolla sopivia transkriptiotekijöitä. Hillitsijäsolujen parempi ymmärtäminen voi auttaa kehittämään yksin tähän aivosoluryhmään vaikuttavia täsmälääkkeitä, Partanen kertoo.

Addikteilla D-GABA:n toiminta on estynyt, mikä pitäisi korjata, jotta impulssit pysyisivät paremmin kontrollissa. Masentuneilla puolestaan D-GABA saattaa toimia liiankin hyvin, joten hillitsijää olisi syytä hillitä.

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys