Hävikki kasvaa syödessä? – Ruualla tehdään ympäristötekoja

Reilu kolmasosa yliopistolaisista syö lounaaksi kasvisruokaa. Keskimäärin suomalainen on silti edelleen lihansyöjä.

Helsingin yliopisto viettää Think Future - vastuullisuusviikkoa 23.–29. lokakuuta. Viikon aikana puhutaan ympäristöstä, yhteiskunnasta ja vastuusta. Yksi kantava teema, joka näkyy niin paneelikeskusteluissa kuin aulatiloissakin, on ruoka ja sen kuluttaminen.

Yliopistolaisten ruokatottumukset tuntee parhaiten UniCafe. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY Yhtymän omistama ravintoloitsija ruokkii niin opiskelijoita kuin työntekijöitä 20 ravintolassaan. Se järjestää kokoustarjoiluja ja kahvituksia ja kohtaa suurimman osan yliopistolaisista vähintäänkin viikoittain.  

– Me suomalaiset olemme joukkoruokailukansaa. Syömme lounasta laitoksissa, kuten koulussa tai töissä ja päivällistä kotona. Ruuanlaittoon satsataan lähinnä viikonloppuisin. Ravintolassa syödään toki lounasruokaa, mutta vapaa-ajalla suositaan hyvää syömistä, etenkin kaupungeissa, arvioi hyvinvointia ja kulutustottumuksia tutkiva Minna Autio.

"Suhteellisesti ruokaan käytetään nyt vähemmän rahaa kuin vielä 1980- ja 1990-luvuilla."              

Aution mukaan hinnat vaikuttavat suomalaiseen ruoan kulutukseen edelleen paljon.

–Halpuus on tärkeä valintaperuste. Vaikka nykyisin Suomessa syödään monipuolisemmin, suhteellisesti ruokaan käytetään nyt vähemmän rahaa kuin vielä 1980- ja 1990-luvuilla.                         

Kasvisruoan suosio

 

Joukkoruokailu, vastuullinen ruokailu

Ehkä siksi, että suomalaiset syövät niin paljon työpaikoilla ja kouluissa, opiskelija- ja henkilöstöravintoloitsijat panostavat eettisyyteen ja Reilun kaupan tuotteisiin.

UniCafe on kuluneen vuoden aikana onnistunut vähentämään päivittäistä ruokahävikkiä 60 kilolla, mikä vastaa noin 400 liha- tai kasvispulla-annosta. Tällä hetkellä syömäkelpoista biojätettä jää kävijöiltä noin 25 grammaa, eli yhden tomaattilohkon verran, per syöjä.

– Koulu- ja työpaikkaravintoloita moititaan usein vastuuttomuudesta, mutta huomiota pitäisi kiinnittää enemmän kaupallisiin toimijoihin, kuten hotelliaamiaisiin. Siellä lautanen ahdetaan herkästi niin täyteen, että puolet jää syömättä ja menee roskiin, Autio sanoo.

"Ruoka on politisoitunut. Perustarpeesta on tullut osa yhteiskunnallista vaikuttamista ja keskustelua. Nyt mikään ei ole niin turhaa kuin kinkkusiivu kompostissa."

Autio ehdottaa, että syömättömästä, lautaselle jääneestä ruoasta pitäisi oikeastaan maksaa.  

–Hävikki vähenisi varmasti nopeasti.

Merkityksettömät raaka-aineet

Ympäristöön vaikuttavat kysymykset, kuten ilmastonmuutos ja väestönkasvu lisäävät ruoasta käytyä keskustelua. Viimeisen viiden vuoden aikana ruokahävikistä on tullut suosittu tutkimusaihe.

– Ruoka on politisoitunut. Perustarpeesta on tullut osa yhteiskunnallista vaikuttamista ja keskustelua. Nyt mikään ei ole niin turhaa kuin kinkkusiivu kompostissa.

Toisaalta suhteemme raaka-aineisiin ei ole vielä merkittävästi parantunut.

– Ruoka on verrattain halpaa, joten hävikkiin on varaa. Monella meistä on kaapissa jokin terminaalivaihetta käyvä sipuli. Kun ei tiedetä onko jokin syötävää, sen annetaan seistä vielä viikko, jotta sen voi varmasti heittää pois, Autio sanoo.

Fotogeneettinen kasvis

Jokin suomalaisessakin ruokailussa on viime vuosina silti muuttunut. Sen huomaa, kun selaa lehtien reseptejä tai käy kaupassa ja katsoo nyhtökaura- ja Härkis-laatikoita. Kasvisruokien suosio on kasvanut.

UniCafen ravintoloissa myydyistä lounaista reilu kolmasosa on tällä hetkellä kasvista ja kolmasosa kanaa tai kalaa.

–Suomalaiset ovat lihansyöjäkansaa, mutta kaupungeissa ja koulutetumpien keskuudessa ollaan tiedostavampia. Ruoan statusmerkitys ohjaa syömään kasvista yhä enemmän ja miettimään omia valintoja, Autio sanoo.

Ravitsemusneuvojat ja ympäristötutkijat painottavat kasvisruoan merkitystä, mutta terveys ja tiedostaminen ovat myös muodissa.

– Mutta vaikuttavat kasvissyöntiin muutkin tekijät, kuten vihannesten ja hedelmien visuaalisuus. Kuvaamisen aikakautena kasvisruoat kiinnostavat jo ihan ulkonäkönsä takia. Harvoin liharuoasta saa yhtä houkuttelevan näköisiä otoksia.

Oli syynä sitten kuva tai luonnonvarat, ainakin sen sipulin voisi silti käyttää nyt, kun se ei vielä ole homeessa.

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys