Lääkkeiden käytön seurauksena jätevesiin ja vesistöihin päätyy kasvava määrä lääkeaineita. Kehittyneissä maissa suuri osa päästöistä syntyy lääkkeiden oikeasta käytöstä, ei niinkään lääketeollisuuden jätevesistä. Puhdistusmenetelmiä kehitetään koko ajan, mutta katseet kohdistuvat erityisesti ketjun alkupäähän – lääkkeiden suunnitteluun, valmistukseen ja käyttöön.
Farmasian tiedekunnan Generation Green -työryhmä pyrkii vähentämään lääkkeiden päätymistä jätevesiin vaikuttamalla lääkkeen koko elinkaareen. Ryhmä on pohtinut esimerkiksi sitä, mitä koulutusvaiheessa tai apteekin asiakaspalvelutyössä voitaisiin tehdä. Tutkijat puolestaan miettivät, onko mahdollista valmistaa ympäristössä nopeammin tai vaarattomammiksi hajoavia lääkeaineita, joilla on kuitenkin toivottu lääkevaikutus.
– Haasteena on, että tällaiset lääkeaineet eivät ehkä olisi yhtä tehokkaita kuin nykyiset. Jos halutaan tehokkaasti vaikuttava lääke, se on usein rasvaliukoinen ja vakaa. Nämä ominaisuudet tekevät siitä yleensä ympäristössä hitaasti hajoavan, sanoo Helsinki Challenge -kilpailuunkin osallistuneen Generation Green -ryhmän vetäjä Tiina Sikanen.
Kokonaan uusille ratkaisuille kysyntää
Tiina Sikanen muistuttaa, että lääkejäämien aiheuttamat ympäristöongelmat eivät ratkea aivan helposti.
– Vanhojen lääkkeiden muokkaaminen ympäristöystävällisemmiksi on yhtä raskas ja pitkä prosessi kuin uuden lääkkeen kehittäminen. Alalla on toki mahdollisuuksia kehittää kokonaan uusia lääkkeita ja tapoja antaa niitä. Esimerkiksi nanoformulaatioiden avulla lääkkeet saadaan kohdistettua tarkemmin ja pienemmillä pitoisuuksilla oikeaan kohteeseen. Tällä tavoin voidaan ehkä tulevaisuudessa korvata ympäristön kannalta haitallisimmat rakenteet helpommin hajoavilla.
Toisaalta lääkkeiden hajoamista luonnossa ei myöskään vielä tunneta perinpohjaisesti. Lääkettä kehitettäessä selvitetään sen hajoaminen esimerkiksi valon vaikutuksesta, mutta nämä hajoamistuotteet eivät välttämättä vastaa eri ympäristöjen aiheuttamia muutoksia. Ympäristötutkimus puolestaan usein keskittyy vain alkuperäiseen lääkeaineeseen, eikä välttämättä huomioi sen biologisia hajoamistuotteita eli metaboliitteja.
– Tyypillisesti lääkeaine hajoaa useisiin muotoihin. Vaikuttaville aineille löytyvät kaupalliset standardit tutkimusta varten, mutta hajoamistuotteita ei välttämättä kaupasta saa. Olenkin oman tutkimusryhmäni kanssa pohtinut, pystyisimmekö mikrosiruteknologian avulla tuottamaan helposti näitä hajoamistuotteita standardeiksi ympäristötutkimukseen tai ennustamaan lääkeaineiden hajoamista ympäristössä jo lääkekehityksen alkuvaiheissa.
Myös käyttämättä jäänyt lääke on ongelma
Tiina Sikanen muistuttaa, että ongelmia eivät aiheuta yksinomaan otetut lääkkeet ja niiden ympäristöön kertyneet jäämät. Käyttämättä jääneiden lääkkeiden valmistus, kerääminen ja hävittäminen tuhlaavat aikaa, rahaa ja luonnonvaroja.
Apteekkeihin palautuvien käyttämättömien reseptilääkkeiden muodostaman jätteen vuosittaiseksi arvoksi on jo pelkästään Suomessa arvioitu 95–125 miljoonaa euroa. Kokonaisarvo nousee tätäkin suuremmaksi, sillä noin kolmasosa käyttämättömistä lääkkeistä jää palauttamatta apteekkiin.
Osasyynä lääkkeiden käyttämättä jättämiseen on pakkauskokoon liittyvä hinnoittelu. Sopivaa lääkettä haarukoitaessa iso pakkaus tulee usein suhteellisesti pientä edullisemmaksi. Jos lääke ei sovikaan, isosta pakkauksesta suuri osa saattaa jäädä käyttämättä ja se päätyy hävitettäväksi.
– Lainsäädännön ja hinnoittelupolitiikan muutoksissa tulisi etsiä EU-tason ratkaisuja kansallisten sijaan. Ryhmämme on muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden mukana avaamassa yhteyttä myös Euroopan unionin päättäjiin, Tiina Sikanen sanoo.
Mukana opintojen alusta lähtien
Kestävä kehitys sisältyy farmasian opintojen tutkintotavoitteisiin. Generation Green pyrkii edistämään vihreää farmasiaa tiedekunnassa myös opintosuunnittain, professori professorilta.
– Eeva Teräsalmen hieno idea oli kutsua kuukausikokouksiimme yksi professori kerrallaan miettimään, miten ympäristönäkökulma saataisiin paremmin esille esimerkiksi opetusmateriaalissa. Tätä käytäntöä jatketaan vielä pitkään. Erillisiä vihreän farmasian kursseja ei ole mielekästä lisätä tutkintoon. Generation Green haluaa toimintatapojen kulkevan mukana kaikessa farmasian opetuksessa, Tiina Sikanen toteaa.
Ympäristötiedon foorumi järjestää Onko kaloilla päänsärkyä -seminaarin 11. huhtikuuta 2016. Seminaarissa käsitellään lääkejäämiä ja niiden ympäristövaikutuksia sekä keskustellaan keinoista haittojen vähentämiseksi.