Eliöt kootaan Laji.fi:hin – matelijoiden kartoituksesta tuli hitti

Lajitietokeskuksen portaali kerää ensi kertaa Suomen eliölajitiedon yhteen paikkaan. Palvelusta rakentuu työkalu luontoharrastajille, opettajille, päättäjille ja tutkijoille. Sen avulla voi selvittää vaikkapa lempimetsänsä kasvit, linnut ja käärmeet sekä ilmoittaa omat havaintonsa.

Luontokuvista täyttyvän Laji.fi-sivuston tietovarastoon yhdistetään eri ympäristötoimijoiden informaatiota. Data on avointa, joten uusia palveluita on tutkijoiden lisäksi luvassa kalastajille, marjastajille, retkeilijöille ja koululaisille, uskoo Suomen Lajitietokeskuksen projektipäällikkö Kari Lahti Helsingin yliopistosta.

Kun tieto levinneisyydestä, uhanalaisuudesta ja elintavoista yhdistetään, syntyy nippu uusia keinoja monen uhanalaisen lajin ja elinympäristön suojeluun.

– Avoin tieto lisää myös sellaisten lajien arvostusta, joita ei yleensä postikorteissa nähdä. Yhteiskunta kehittyy avoimemmaksi ja tietoa käytetään entistä tehokkaammin, Lahti sanoo.

Kangaskäärme saa pitää piilonsa.

Aivan kaikkea tietoa palvelusta ei kuitenkaan näe. Esimerkiksi Suomessa vain Ahvenanmaalla esiintyvän kangaskäärmeen tarkat sijaintitiedot on tarkoituksella piilotettu.

Monessa muussa maassa Lajitietokeskusta vastaavat palvelut ovat olleet käytössä jo pitkään. Esimerkiksi Ruotsissa Artdatabanken on toiminut jo vuosia.

– Suomen Lajitietokeskuksesta on kuitenkin tulossa toimivampi ja näyttävämpi, lupaa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Leif Schulman.

Palvelu on tällä hetkellä testikäytössä.

Yllättäviä sammakkohavaintoja

Maaliskuussa Luomuksen tutkijat ja Yle Luonto aloittivat Lajitietokeskuksen pilottihankkeena Sammakkoeläinten ja matelijoiden kartoituksen. Sitä mukaa kun kevät siirtyy kohti pohjoista myös havaintoja, sisiliskoista, sammakoista ja käärmeistä on tippunut palveluun.

Kiinnostus on yllättänyt pilottihankeen vetäjän.

– Sammakkoeläimiä ja matelijoita ei ole kartoitettu 20 vuoteen. Jo nyt tutkijat ovat ihmeissään joistakin Lounais-Suomen havainnoista, kertoo Luomuksen suunnittelija Markus Piha.

Miten matelijat reagoivat ilmastonmuutokseen ja vieraslajeihin?

Havaintoja ja hyviä kysymyksiä on tullut paljon muiltakin kuin aktiivisilta luontoharrastajilta. Toukokuun puoliväliin mennessä palveluun on kirjattu lähes 1 500 havaintoa. Tutkijat tietävät, että sammakkoeläimet ja matelijat reagoivat muun muassa ilmastonmuutokseen ja vieraslajeihin.

– Vain mahdollisimman kattavien tietojen perusteella voimme saada luotettavan kuvan muutoksista ja pohtia niiden syitä, Piha jatkaa.

Apua viranomaisille

Palvelu antaa päätöksentekijöille ja ympäristöviranomaisille tärkeää tietoa eri lajeista. Tutkijat ovat pitäneet jo vuosia Lajitietokeskuksen perustamista välttämättömänä, jotta esimerkiksi YK:n tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi voidaan täyttää. Samalla keskuksen on tarkoitus nostaa tietomme Suomen lajistosta uudelle tasolle.

Luomuksen vetämä projekti ulottuu vuoden 2017 loppuun osana Suomen ympäristökeskuksen Envibase-hanketta ja Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuuriohjelmaa.

Huomenna perjantaina Suomen Lajitietokeskus järjestää avajaisseminaarin, jossa kuullaan myös yritysten toiveita ja ajatuksia kaupallisesti hyödynnettävästä datasta. Seminaaria voi seurata verkossa kello 9.30–13.00. Twitterissä keskuksesta (@lajitieto) ja avajaisista keskustellaan aihetunnisteella #lajitieto

Suomen Lajitietokeskus Laji.fi

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys