Arktista aluetta tulee kehittää vastuullisesti yhdessä Venäjän kanssa

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti oli mukana hankkeessa, jossa selvitettiin Suomen osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisessä arktisessa toiminnassa. Ilmatieteen laitoksen koordinoima MERMAID-hanke keskittyi erityisesti meriklusterin ja matkailusektorin kehittämiseen.

Selvitys tehtiin huomioiden Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausi, joka alkaa vuoden 2017 alussa. Loppuraportissa esitetään suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia Suomen arktisen osaamisen vahvistamiseen. Siinä on myös analysoitu Venäjän roolia arktisella alueella.

Arktisen alueen tulevaisuutta vuoteen 2035 asti tarkasteltiin kolmen vaihtoehtoisen tulevaisuuskuvan kautta. Tulevaisuuskuvien tärkeimmiksi arktista aluetta muokkaaviksi tekijöiksi nousivat ilmastonmuutos ja sen vaikutus alueen olosuhteisiin, geopoliittinen tilanne sekä arktisen teknologian kehittyminen. Selvityksessä huomioitiin myös globaali talouden tila ja globaalit fossiilisten polttoaineiden markkinat. Raportissa ehdotetuilla toimenpiteillä arktista aluetta voidaan kehittää vastuullisesti kaikki osapuolet huomioon ottaen.

Arktisen alueen yleisen kehityksen edistämiseksi annetut suositukset ulottuvat ilmastonmuutoksen huomioon ottamisesta ja saamelaisten aseman parantamisesta tutkimuksen, liiketoiminnan, investointien ja suuronnettomuuksien hallinnan edistämiseen.

- Arktisen alueen ainutlaatuinen luonto ja kulttuuri, jotka ovat paineen alla esimerkiksi globalisaation ja ilmastonmuutoksen vuoksi, on turvattava tulevaisuudessa. Alue on pidettävä myös elinvoimaisena. Tämän edellytyksenä on kansallinen, kaikkien osapuolten kanssa muodostettu visio arktisen alueen tulevaisuudesta ja selkeät, kaikki osapuolet huomioon ottavat pelisäännöt alueella toimimisesta”, toteaa hankkeen tutkija Karoliina Pilli-Sihvola Ilmatieteen laitoksesta.

Suomen arktisen osaamisen kehittämiseen tarvitaan lisää yhteistyötä

Suomen valtti meriklusterin kehittämisessä on jo olemassa oleva arktinen osaaminen, mutta alan toimintaedellytyksiä voidaan tutkimuksen mukaan kuitenkin parantaa kehittämällä meriklusteriosaamista. Loppuraportissa ehdotetaan käytännönläheisen ja monialaisen offshore- ja subsea-koulutusohjelman perustamista.

Matkailuelinkeinon kehittämiseen hanke suosittelee muun muassa Arctic is cool -ajattelun hyödyntämistä. Tämä kannattaisi toteuttaa esimerkiksi lisäämällä arktisen matkailualueen yhteismarkkinointia muiden valtioiden ja matkailutoimijoiden kanssa.

MERMAID-hankkeessa olivat mukana Ilmatieteen laitos, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Lapin korkeakoulukonsernin Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti. Hanke oli osa valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Suomi arktisen alueen vastuulliseksi edelläkävijäksi - toimenpide-ehdotuksia yleisen kehityksen, meriklusterin ja matkailun edistämiseksi vuoteen 2035 -loppuraportti julkaistiin 7. maaliskuuta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa.

Lisätietoja: www.ilmatieteenlaitos.fi/MERMAID

Yleiset suositukset: Karoliina Pilli-Sihvola, Ilmatieteen laitos, puh. 050 309 4660, karoliina.pilli-sihvola(at)fmi.fi; hankkeen koordinaattori Adriaan Perrels, Ilmatieteen laitos puh. 050 583 8575 adriaan.perrels(at)fmi.fi, meriklusteri: Sari Repka, puh 040 801 19206, sari.repka(at)utu.fi; matkailusektori: Sanna Kyyrä 040 484 4492 sanna.kyyra(at)ulapland.fi;  Venäjän arktinen energiapolitiikka: Veli-Pekka Tynkkynen puh 040 517 0521 veli.pekka.tynkkynen(at)helsinki.fi 

 

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys