40 vuotta aikaa kääntää suunta – suomalainen ilmastotutkimus tunnetaan maailmalla

Jo havaitut muutokset ilmastossa ovat vasta alkua, ja ympäristökatastrofit voivat lisääntyä. Muutokset ilmanlaadussa johtavat muutoksiin ilmastossa. Muuttuva ilmasto muuttaa luonnon monimuotoisuutta ja lisää esimerkiksi epidemioiden mahdollisuuksia. Valintoja kohti parempaa tulevaisuutta on vielä mahdollista tehdä.

Professori Markku Kulmalan esitys ilmaston muuttumisesta, pienhiukkaisista ja aerosoleista kokosi kolmenkymmenen kirahviklubilaisen joukon tutustumaan ilmastotutkimukseen ja Kumpulan SMEAR III-asemaan torstaina 17.9.2015.

Alallaan maailman siteeratuimman tutkijan katsaus ilmastotutkimuksen historiaan ja mahdollisuuksiin vaikuttaa esimerkiksi joulukuisessa Pariisin ilmastokokouksessa herätti kysymyksiä ja keskustelua muun muassa hiilinieluista, biopolttoaineista, sisäilmasta, ilmaston terveydenhuollon kustannusten suhteesta, Venäjä- ja Kiina -yhteistyöstä sekä mittaamisen mahdollisuuksista niin kaupungeissa kuin maailman merillä.

Ilmastotutkimus on monitieteistä, ja Ilmatieteenlaitos ja Helsingin yliopiston tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä: muun muassa fyysikoiden, kemistien, meteorologien, tietojenkäsittelijöiden ja matemaatikoiden oivalluksilla lisätään ymmärrystä monimutkaisista prosesseista ja takaisinkytkennöistä. Tutkimusyhteisö tunnetaan maailmalla ja joukkoon hakeutuu osaajia eri maista.

Suomalaisen ilmasto-osaamiselle keskeistä on eri puolilta maata 1980-luvulta asti kerätyt tutkimusaineistot. SMEAR-asemat (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) Hyytiälässä, Värriössä, Kuopiossa Puijon tornissa ja kaupunkiympäristöön keskittyvä asema Helsingin Kumpulassa mittaavat jatkuvasti ilmaa sekä ympäristön olosuhteiden vaihtelun vaikutuksia. Yhteensä seurattavia suureita on yli 1000.

Helsingin yliopisto on ehdottanut neljän miljardin hintaisen 200 aseman verkoston rakentamista ympäri maailman. Mittausaineiston avulla olisi mahdollista tehdä nykyistä paljon kattavampia ehdotuksia tarvittavista muutoksista, joiden avulla ilmaston kehityksen suunta voidaan tulevina vuosikymmeninä kääntää. Ensimmäiset asemat on jo rakennettu Kiinaan, ja Viron ja Venäjän kanssa käydään keskustelua.

SMEAR-aseman lisäksi kirahviklubilaiset tutustuivat aerosolitutkimuksen laboratorioon ja nuorten tutkijoiden vetämiin demoihin. Innostuneet tutkijat maailmankuulusta professorista nuoriin tutkijoihin vakuuttivat tilaisuuden aplodein päättäneet vierailijat.

Markku Kulmalan lisäksi tutkimuksesta kertoivat kaupunkimeteorologian tutkimusryhmää johtava tutkija Leena Järvi, ilmakehän aerosolihiukkaset ja ionit -ryhmän johtaja Hanna Manninen, vieraileva tutkija Wei Nie Nanjingin yliopistosta Kiinasta sekä opiskelijat Liine Heikkinen ja Otso Peräkylä ilmakehätieteiden osastolta.

Lue lisää Markku Kulmalan tutkimuksesta >>
Lue lisää SMEAR-asemaverkostosta >>
Hiilipuu-demo verkossa >>
Katso nuorten tiedelehti Luovassa julkaistu Markku Kulmalan haastattelu>>
Tutustu Yliopisto-lehden ilmastoblogiin >>

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys