Kotimaisia, maukkaita puutarhamansikoita ympäri vuoden — se on kasvinjalostuksen professorin tavoite

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2026.

Olisiko mahdollista saada kotimaisia puutarhamansikoita ympäri vuoden? Tähän pyrkii kasvinjalostuksen professori tutkimusryhmineen. He etsivät ahomansikasta kukintaan ja kasvuun vaikuttavia geenejä ja selvittävät niiden toimintaa.

Puutarhamansikan vanhemmat ovat amerikkalaisia. Ensin, 1500-luvulla, saapui Eurooppaan virginianmansikka. Parisataa vuotta myöhemmin seurasi chilenmansikka. Ne kasvoivat samassa puutarhassa Ranskassa, ja romanssin hedelmä, risteymä, huomattiin ensi kertaa vuonna 1766.

Nyt puutarhamansikkaan on kopioitu ahomansikasta löytynyt jatkuvasatoisuuden geenimutaatio. Jatkuvasatoiset mansikat kukkivat pitkän päivän olosuhteissa nopeasti ja tuottavat satoa monta kuukautta.

Geenimuokkaus tehdään geenisaksilla eli CRISPR/Cas9-menetelmällä. Editoidusta solusta kasvaa kasvihormoneiden ja ravinteiden avulla taimi, joka juurruttuaan siirretään kasvihuoneeseen. Järjestelmä säätelee lämpötilaa, valoa ja ilmankosteutta automaattisesti.

Geenieditointi parantaa taudinkestävyyttä ja kasvattaa marjan kokoa

Mansikka tarvitsee valoa yli 15 tuntia päivässä, jotta marjoista tulee maukkaita. Siksi käytetään lisävaloa.

— Espanjasta tuotu mansikka ei sitä saa. Lyhyen päivän olosuhteissa kasvaneet mansikat eivät maistu miltään: sokereita ja erilaisia haihtuvia yhdisteitä syntyy vähemmän.

Tuholaisia torjutaan biologisesti: kirvojen ja muiden kiusankappaleiden kimppuun päästetään niiden luonnollisia vihollishyönteisiä.

Puutarhamansikka pölyttyy mukavasti itsekseen, ja tutkijoiden käsittely auttaa.

— Mansikanviljelijöiden usein hyödyntämiä kimalaisia ei voida käyttää, koska ne voisivat karata siitepöly mukanaan. Se ei geenieditoitujen kasvien kohdalla vielä sovi.

— EU on viimein alustavasti hyväksynyt geenieditoinnin käytön. Kun lupa heltiää, editointia voidaan hyödyntää esimerkiksi taudinkestävyyden lisäämisessä ja tuotannon parantamisessa. Marjojen kokoakin voidaan kasvattaa.

Hytönen näkee mansikkaruukuissa myös poliittisen projektin.

— Ei genomieditoituja kasveja tarvitse pelätä. Samat mutaatiot voivat tapahtua luonnossa. Olennaista on lisätä ymmärrystä siitä, mitä geenieditoinnissa tapahtuu.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.