Suomalainen opettajankoulutus on kansainvälisesti kiinnostavaa ja korkeatasoista. Koulutukseen hakeutuvat parhaat opiskelijat. Koulujen toimintaympäristöissä on viime vuosina kuitenkin tapahtunut paljon muutoksia: uudet opetussuunnitelmat ovat astuneet voimaan, joustavat oppimisympäristöt, työssäoppiminen, monikulttuurisuus, oppimisen henkilökohtaistaminen, erilaiset oppijat ja digitalisaatio haastavat meitä muuttamaan kouluttajien ja koulujen toimintatapoja.
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtajan, professori Jari Lavosen mukaan muutokset kannustavat opettajankouluttajia ja opettajia oppimaan uutta ja kehittämään osaamistaan jatkuvasti yhteistyössä muiden kanssa.
Opettajankoulutuksen kehittäminen on hallituksen kärkihanke
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kiittää opettajankouluttajia ja opettajia hallituksen kärkihankkeesta eli opettajankoulutuksen kehittämisohjelmasta, joka on tehty yhteistyössä noin sadan asiantuntijan kanssa Opettajankoulutusfoorumissa ja sen jaoksissa.
– Suomen nousu sivistyneeksi ja menestyväksi kansakunnaksi on suuresti opettajien ansiota, se on hyvä muistaa maan satavuotisjuhlien kynnyksellä, Grahn-Laasonen totesi.
– Suomalaisilla on myös selvästi sisäänrakennettu arvostus opettajan ammattia kohtaan.
Grahn-Laasonen on usein ulkomailla törmännyt ihmettelyyn siitä, miksi jo laadultaan erinomaista opettajankoulutusta halutaan kehittää.
– Kehittämisellä vastataan muutoksiin toimintaympäristössä ja maailmalla. Paras ei ole paras, ellei sitäkin kehitetä.
Suomen menestys perustuu osaamiseen
– Muutoksessa on pidettävä katse olennaisessa, Jari Lavonen toteaa.
– Millaista koulutusta ja osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja miten sitä opitaan ja miten muutos vaikuttaa opettajankoulutukseen? Mistä löytyy opettajuuden yhteinen ydin lastentarhanopettajan, luokanopettajan, aineenopettajan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan, ammatillisen ja vapaan sivistystyön opettajan työstä? Onko jotain kestävää, joka yhdistää kaikkia opettajia yli ikäkausien, eri koulutusasteiden ja oppiainerajojen?
Uusi kehittämisohjelma linjaa ne tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla suomalainen opettajankoulutus säilyy vahvana ja vetovoimaisena ja kehittyy kohti tulevaisuuden opettajuutta. Kehittämisohjelma pitää sisällään noin 60 miljoonan lisäpanostuksen opettajankoulutukseen – sekä perus- että täydennyskoulutuksen digitalisaatiota tukemaan.
Foorumissa ovat mukana Helsingin yliopistosta opettajankoulutuslaitoksen johtaja, professori Jari Lavonen, professori Kirsti Lonka ja yliopistonlehtori Riitta Jyrhämä sekä professori Maija Aksela ja yliopistonlehtori Tapani Innanen. Lavonen on foorumin työvaliokunnan puheenjohtaja.