Yliopistonlehtori Emilia Koivisto opettaa sovellettua geofysiikkaa Kumpulan kampuksella. Lisäksi hän koordinoi kansainvälistä, Suomessa Tekes-rahoitteista COGITO-MIN-tutkimushanketta.
Hankkeen tavoitteena on kehittää kustannustahokkaita seismisiä heijastusluotausmenetelmiä malminetsinnän, erityisesti syvämalminetsinnän, tarpeisiin. Hanke käyttää Kylylahden kupari-kulta-sinkkikaivosta kehitettävien menetelmien testikenttänä.
Kenttätöissä suurimmasta haaverista selvittiin laastarilla
Emilia Koivisto huokaisee nyt tyytyväisenä. Läheltä piti -tilanteita oli, mutta suurin varsinainen haaveri oli lapiosta tullut haava.
Ei ole mikään pieni juttu levittää kaikkiaan noin kaksi tuhatta mittalaitetta vaikeakulkuiseen maastoon yli yhdeksän neliökilometrin suuruiselle alueelle. Useiden kilojen painoisia seismisiä mittalaitteita kannettiin hakkuuaukeille, välillä rämmittiin suossa.
Seismisiä aaltoja tuotettiin maanteitä pitkin liikkuvilla tärytinautoilla ja pienillä räjäytyksillä. Näiden tuotettujen aktiivilähteiden lisäksi projektissa tutkitaan myös olemassa olevien ympäristön lähteiden hyödyntämistä maankamaran rakennetutkimuksissa. Herkät laitteet rekisteröivät esimerkiksi läheisiltä pelloilta puintiajan alkamisen, kun leikkuupuimurit etenevät pelloilla.
Maanpinnalla suoritettujen mittausten lisäksi mittauksia tehtiin Kylylahden kaivoksessa kairarei'issä. Kaivoksessa testattiin muun muassa uudenlaista seismistä mittaussysteemiä, jossa valokuitukaapeli toimii sensorina.
Kenttätöissä oli mukana Helsingin yliopiston työntekijöitä ja opiskelijoita, Geologian tutkimuskeskuksen ja Puolan tiedeakatemian väkeä sekä yrityksiä Suomesta, Puolasta ja Englannista. Enimmillään Polvijärvellä työskenteli projektin puitteissa noin 40 henkilöä.
Parhaiten oppii oikeissa projekteissa
— Parhaiten oppii olemalla mukana oikeissa projekteissa, muuten opetus jää helposti liian teoreettiseksi, Emilia Koivisto sanoo.
Käytännön työelämässä on osattava esimerkiksi hankkia tarvittavat luvat viranomaisilta ennen kuin ryhdytään maastossa kenttätöihin. Nyt saatua materiaalia voi käyttää vielä useiden vuosien ajan opetuksessa ja opinnäytetöiden aineistona. Ensimmäinen pro gradu -työ on jo tekeillä.
— On hyvä, että opinnäytetyö on selkeän projektin kontekstissa ja voidaan linkittää suurempaan kokonaisuuteen, Koivisto sanoo.
Lisävuosia kaivokselle?
Muistikorteille tallentuneiden tietojen analysointi ja varsinainen aineistojen käsittely- ja tulkintamenetelmien kehitystyö on alkamassa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijatohtori Marko Riedelin tutkimustyö keskittyy Kylylahden kaivoksessa kerättyjen kairareikäaineistojen käsittelymenetelmien kehitykseen.
Tutkimushankkeessa partnerina toimiva kaivosyhtiö Boliden Kylylahti Oy suuntaa koeporaukset mittaustulosten mukaan. Tämän hetkisen tiedon mukaan Kylylahden kaivoksessa riittää malmivarantoja vuoteen 2020 asti. Polvijärveläiset toivoisivat työpaikkojen kaivoksella jatkuvan pidempäänkin.
Helsingin yliopiston koordinoiman ja Suomessa Tekesin rahoittaman GOGITO-MIN tutkimushankkeen (2016–2018) partnereita ovat Geologian tutkimuslaitos, Boliden Kylylahti Oy ja Vibrometric Suomesta sekä Puolan tiedeakatemia ja Geopartner Puolasta. Silixa Englannista ja NovaSeis Puolasta toimivat hankkeessa urakoitsijoina. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 2 miljoonaa euroa.