Tieteellinen metodi on ihmisen luonnollisin tapa hankkia tietoa, aivotutkija Katri Saarikivi sanoo.

Oletetaan, että huomaat ensimmäistä kertaa elämässäsi taivaalla kirkkaan, liikkuvan tulipallon. Olet tehnyt havainnon, aivotutkija Katri Saarikivi aloittaa.

— Sinua alkaa kiinnostaa, mahtaako se tulla huomenna takaisin. Mitä teet? Testaat havaintoasi ja katsot taivaalle seuraavanakin päivänä. Siellähän se killuu, Katri Saarikivi sanoo.

Tässä vaiheessa saatat muodostaa asiasta jo hypoteesin. Ehkä tulipallo tulee aina takaisin.

— Ryhdyt hankkimaan todisteita toistamalla testiäsi pitemmän aikaa. Kohta voit muodostaa asiasta jonkinmoisen faktan: kyllä, kirkas tulipallo näyttäisi olevan ja pysyvän luonamme.

Uusi tieto avaa ovet uusille mysteereille. Mihin tuo tulipallo menee? Onko se tärkeä? Liikkuuko se vai liikummeko me? Näkevätkö muutkin sen vai onko minulla aivokasvain? Mitä tapahtuisi, jos se ei enää ilmestyisikään? Miksi nuo yhdet palvovat sitä?

Näin meidän aivomme toimivat, kun lähestymme tuntematonta ja yritämme vilpittömästi muodostaa siitä tietoa, Saarikivi summaa.

— Havainto, hypoteesi, testi, testin toistaminen, muiden tietoihin perehtyminen…  tieteellistä metodia ei käytetä vain yliopistossa, vaan se on ihmisen luonnollisin keino muodostaa mahdollisimman luotettavaa tietoa yhteisestä, jaetusta maailmastamme.

Tieteen hedelmillä onkin synnytetty aikamoisia menestystarinoita: teknologiset ratkaisut, ymmärrys historiasta, demokratia, syöpälääkkeet, kestävän kehityksen idea, käsityksemme aivojen toiminnasta ja miljoona muuta löytöä.

— Niin kauan kuin me pidämme tästä tieteellisestä menetelmästä kiinni, meillä on toivoa, Saarikivi miettii.

— Sillä hetkellä kun käytämme metodia laiskasti tai alamme vaikkapa pelätä edessämme olevaa tuntematonta, olemme pulassa. Silloin uskomme valetietoihin kuten omiin, testaamattomiin mielipiteisiimme ja vihapuhe lisääntyy.

Mutta kun aina ei jaksaisi ajatella loppuun saakka! Onneksi ihmiskunta on keksinyt tähänkin ongelmaan nerokkaan ratkaisun: yliopistot ja tutkimuslaitokset.

— On järkevää, että osa meistä tuottaa tietoa työkseen. Tieteelliseen tietoon myös kannattaa luottaa niin kauan, kunnes samaa metodia käyttäen saadaan aiemmat selitysmallit kumottua vaikkapa kokonaan.

— Milloin vain voi tulla uusi tutkimus, joka muuttaa täysin sen, mitä luulimme jostakin asiasta tietävämme. Siinä piilee minusta koko tieteen kauneus.

Lahjoittamalla tieteelle rakennat Suomen tulevaisuutta.