Venäläinen kansalaisyhteiskunta on enemmän kuin heikko ja epäpoliittinen valtion apuri, osoittaa Helsingin yliopistossa keskiviikkona 18.12. tarkastettava Meri Kulmalan väitöstutkimus. Kansalaisjärjestöjen toiminta on monipuolista ja yhteistyö viranomaisten kanssa usein läheistä etenkin paikallis- ja aluetasoilla.
Kulmalan väitös perustuu laajaan etnografiseen tutkimukseen, jota hän teki Karjalan Sortavalan piirikunnassa ja siihen kuuluvissa kylissä. Kulmala huomasi, että järjestöissä ja julkisissa organisaatioissa toimii usein samoja ihmisiä, mikä tekee toiminnasta yhteen limittynyttä. Näkyvimmillä järjestöaktiiveilla on ammattinsa kautta muun muassa tietoa, tiloja ja kontakteja.
– Välillä on vaikea sanoa, missä kansalaisyhteiskunta loppuu ja valtio alkaa.
Sosiaaliset oikeudet tärkeämpiä kuin kansalaisoikeudet
Venäjällä toimii paljon neuvostoperäisiä niin sanottuja jäsenjärjestöjä, kuten invalidi- ja naisjärjestöjä, ja toisaalta sosiaalipalvelujärjestöjä. Suomalaiset ovat tukeneet runsaasti etenkin jälkimmäisiä Karjalan alueella, mutta laajapohjaiset jäsenjärjestöt saattaisivat haastaa julkista valtaa voimakkaammin.
– Yleisesti Karjalassa suhtaudutaan järjestötoimintaan ja etenkin suomalaisten antamaan apuun erittäin myönteisesti. Suomalaiset kumppanit ovat jopa valtti, kun järjestö pyrkii parantamaan omaa asemaansa, Kulmala sanoo.
Havainto järjestömyönteisyydestä on ristiriidassa sen yleisen käsityksen kanssa, että kansalaisjärjestöt ovat viime vuosina joutuneet Venäjällä yhä ahtaammalle. Ulkomaiseen rahaan ja ”agentteihin” puuttuneet järjestölait ovat kuitenkin vain yksi osa kuvaa, joka ei esimerkiksi Karjalassa juuri näy. Selkeitä ihmisoikeus- tai ympäristöjärjestöjä siellä ei ole, vaan tärkeimpiä ovat arkielämän selviytymisen kysymykset. Venäläisiä lakeja enemmän alueeseen on vaikuttanut Suomen ulkoministeriön antaman järjestötuen loppuminen.
Meri Kulmala tutki järjestötoimintaa Venäjän Karjalassa vuosina 2007–2009. Väitöstutkimuksen aineisto koostuu yli 150 haastattelusta, osallistuvasta havainnoinnista lukuisissa tapahtumissa, yli 500-sivuisesta kenttäpäiväkirjasta ja erilaisista dokumenteista.
Kulmalan väitöstutkimus ”State and Society in Small-town Russia: A Feminist-ethnographic Inquiry into the Boundaries of Society in the Finnish-Russian Borderland” tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 18.12. klo 12. Väitös kuuluu sosiologian alaan.