Vuonna 2009 Itämeri sai kaupungin lisäksi toisen helsinkiläisystävän sata vuotta täyttäneestä Helsingin Energiasta. Yritys perusti 100 000 euron alkupääomalla yliopistoon nimikkorahaston Suomenlahden tutkimuksen edistämiseen.
— Vuosipäivämme kunniaksi halusimme kerätä varoja johonkin hyvään tarkoitukseen. Suuret ilmastohaasteet tulivat ensimmäisenä mieleen, mutta koska ne liittyvät liiketoimintaamme aivan suoraan, koimme että niiden suhteen meidän tulee toimia muutenkin kuin rahaston kautta. Suomenlahden hyvinvointi nousi seuraavana esiin, Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen sanoo.
Aivan ensin yhtiöstä lähestyttiin yliopistoa tarkoituksena tiedustella, kenelle ja miten lahjoitus olisi hyvä kohdentaa.
— Jännitimme hieman, ehtiikö tällainen prosessi valmiiksi ennen merkkipäivää. Olimme ällikällä lyötyjä yliopiston rahastojen tehokkuudesta. Kaikki sujui hienosti ja nopeasti. Lopulta kyse oli vain siitä, ehdimmekö itse tehdä tarvittavat päätökset, Ruohonen hymyilee.
Helsingin Energian nimikkorahasto ei ole suljettu rahasto. Sen kautta voivat muutkin kantaa kortensa kekoon Itämeren puolesta.
— Itsellämme on nyt yksi hyvä paikka, jonne erilaisia muistamisvaroja ja joulukorttirahoja voi osoittaa.
Siihen, miten nimikkorahaston tuottoa tullaan jakamaan Helsingin Energialla on yksi toivomus.
— Kun itse edustamme tällaista toimeenpanevaa porrasta, näkisimme mielellämme tuoton kohdentuvan jollakin tavalla käytännön ongelmanratkaisuun, Ruohonen sanoo.
Esimerkiksi nimikkorahaston noin 130 000 euron suuruinen lahjoitus takaa suunnilleen 9000 euron vuosittaisen tuoton. Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka on ehdottanut, että se jaettaisiin yliopiston kolmen perustehtävän eli tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mukaisesti kolmen vuoden kiertoa noudattaen.
— Tutkimuksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi kolmen vuoden välein jaettavaa palkintoa julkaisulle, joka parhaiten on lähestynyt kohdettaan käytännön ongelmanratkaisun kannalta, Kuikka sanoo. Opetuksessa rahalla voidaan muun muassa järjestää monitieteisiä kursseja joka kolmas vuosi. Itämeren ongelmat vaativat monitieteistä lähestymistapaa. Esimerkiksi maatalouden päästöjen vähentämiseen tähtäävässä seminaarissa asiaa voivat puida biologien lisäksi juristit ja ekonomit, jotka tietävät Suomenlahteen liittyvistä lainsäädännöllisistä ja taloudellisista ulottuvuuksista sekä valtiotieteilijät, jotka voivat kertoa valtion roolista asiassa ja miettiä vaihtoehtoisia ohjausmahdollisuuksia, Kuikka listaa.
Avoimilla seminaareilla voidaan toteuttaa myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtävää.
— Voimme järjestää joka kolmas vuosi kansantajuisia, poliittisille päättäjille ja suurelle yleisölle suunnattuja tilaisuuksia, jossa ongelmia käydään perusteellisesti läpi ja katsotaan, mitä vastauksia ongelmiin tiede pystyy antamaan.
Lahjoittajia, Helsingin kaupunkia ja Helsingin Energiaa, Kuikka kiittää lämpimästi.
— Jokainen euro Itämeren puolesta on nyt tärkeä, sillä yhtä tehokkaampiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä nopeasti. Tutkijoiden suurin haaste tällä hetkellä on arvioida eri toimenpiteiden tehokkuutta. Meidän tulee selvittää, mihin ryhtyä kiireellisimmin, ja tässä työssä kaikki resurssit ovat merkittäviä.
Itämeren tutkimusta on viime aikoina tuettu myös muun muassa lahjoittamalla Tvärminnen tutkimusasemalle uusi tutkimusalus: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/yhteistyolla-uusi-tutkimusalus-tvarminneen.