Eläinlääkeyhtiö Vetcaren ja Helsingin yliopiston yhteistyö on tuottanut jälleen kiinnostavia tuloksia. Hiljattain julkaistut tieteelliset artikkelit valottavat, miten vatinoksaani-lääkeaine voi torjua yleisesti käytetyn rauhoitusaineen haittavaikutuksia hevosilla.
– Olemme pystyneet osoittamaan, että vatinoksaani vähintäänkin lievittää tai jopa kumoaa niitä kokonaan, kertoo kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston johtaja Marja Raekallio.
Vatinoksaanin käyttö rauhoitusaineiden kanssa on Helsingin yliopiston ja Vetcaren yhteinen innovaatio, ja
– Saamme huippuluokan tutkimusosaamista ja pääsemme mukaan uusien innovaatioiden kehittämiseen heti alkuvaiheessa, toteaa Vetcare Innovationsin toimitusjohtaja Veli-Matti Riipinen.
Tuoreet tutkimustulokset näyttävät lupaavilta
Hevoset pitää rauhoittaa esimerkiksi tähystyksiä tai hammasoperaatioita varten. Rauhoitusaineet aiheuttavat niille kuitenkin monia haittoja, kuten verenkierron ja ruoansulatuksen hidastumista, verensokerin nousua ja runsasta virtsaamista. Näihin pulmiin vatinoksaanista toivotaan nyt apua.
Tutkimuksissa kahdeksan perustervettä suomenhevosta rauhoitettiin neljäksi tunniksi kahteen otteeseen. Toisella hoitokerralla ne saivat tiputuksessa pelkkää detomidiini-rauhoitusainetta ja toisella sen ja vatinoksaanin yhdistelmää. Tutkijat selvittivät, mitä vaikutuksia vatinoksaanilla oli rauhoitusaineen aiheuttamiin
– Vatinoksaanin kanssa nämä ongelmat poistuivat tai ainakin vähenivät huomattavasti. Tämä on erittäin lupaava havainto jatkoa ajatellen, kertoo vanhempi kliininen opettaja Ninja Karikoski.
Tulokset ovat osa laajaa Helsingin yliopiston hevostutkimusten kokonaisuutta, jossa on tekeillä kaksi väitöskirjaa. Vatinoksaania on myös ryhdytty jo testaamaan ensimmäisillä hevospotilailla mahalaukun tähystyksen yhteydessä. Toiveissa on ottaa yksi kerrallaan askeleita kohti tuotteen kaupallistamista.
– Uusien tuotteiden saaminen markkinoille on aina monen vuoden projekti, ja siinä on paljon avoimia kysymyksiä. Tärkeintä kuitenkin on, että tieteellinen pohja on kunnossa, Riipinen kertoo.
Lahjoitusten merkitys eläinlääketieteelle on suuri
Vetcare lahjoitti tuoreisiin tutkimuksiin lääkkeitä ja rahoitti myös esimerkiksi laboratorioanalyyseja ja hevosten ylläpitoa. Vuosien varrella saatu tuki on ollut Helsingin yliopistolle arvokasta ja tuottanut runsaasti tieteellisiä tuloksia. Raekallio laskeskelee, että hänen osastollaan vatinoksaanista on tehty jo 14 väitöskirjaa ja noin 50 tutkimusartikkelia.
– Suomen mittakaavassa tuki on todella merkittävää. Olemme kiitollisia, että saamme tehdä heidän kanssaan yhteistyötä, Karikoski sanoo.
Vetcare on edistänyt yliopiston tutkimusta myös esimerkiksi rahoittamalla apulaisprofessuuria ja
– Haluamme olla mukana tukemassa sitä, että eläinlääketieteellinen tutkimus Suomessa voi hyvin ja kehittyy, Riipinen toteaa.
Pitkäjänteinen kumppanuus on yrityksen etu
Yhdistämällä voimat tutkijoiden kanssa Vetcare voi olla kokoaan suurempi ja ponnistaa samoille markkinoille kuin isot lääkeyritykset. Riipisen mielestä Suomella on pienenä, ketteränä maana hyvät edellytykset kehittää uusia lääkkeitä eläimille.
– Tämä on yksi sellaisista paikoista, missä uusia ajatuksia voi hyvin syntyä ja niitä voidaan pilotoida.
Yhtiö tahtookin antaa tutkijoille vapaat kädet ja mahdollisuuden rohkeaan innovointiin. Yhteistyö on ollut molemmin puolin erittäin toimivaa.
– Olemme melko pienellä budjetilla pystyneet testailemaan ideoita alkuun. Jos alustavat tulokset ovat näyttäneet hyviltä, niin sitten on ruvettu tekemään isommalla mittakaavalla, Raekallio kuvailee.
Lue lisää tutkimusten tuloksista: