Poliittiset valinnat eivät saa johtaa tutkimusaiheiden määrittelyyn ulkoapäin, rehtori Sari Lindblom sanoo

Niin tieteen ja yhteiskunnan kehitys kuin innovaatiotkin nousevat pitkäjänteisestä, autonomisesta tutkimuksesta, rehtori toteaa Yliopisto-lehden pääkirjoituksessa. Samalla syntyy uutta luovia yrityksiä ja liiketoimintaa.

Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2026. 

Aurinkopaneeleita ei olisi olemassa ilman vuosikymmenten varrella karttunutta tutkimustietoa valosähköisestä ilmiöstä ja puolijohteista sekä ilman materiaalikemian kehittymistä. 

Lukuisat muutkin viime vuosikymmenten taloudelliset ja yhteiskunnalliset läpimurrot ovat lähtöisin uutta luovasta tutkimuksesta. Sieltä innovaatiot versovat. 

Talouden ja tuottavuuden kestävä kasvu rakennetaan korkean osaamisen ja parhaan tutkimuksen varaan. Ne lujittavat yhteiskunnallista hyvinvointia, pitävät yllä maailmanluokan koulutusta ja tuottavat uusia kaupallistettavia ideoita. 

Meillä tutkimusyliopistoilla on ainutlaatuinen rooli uuden tiedon tuottajina sekä merkittävä tehtävä teollisuus- ja yritysyhteistyössä. Kehitämme tutkimukseen perustuvia ideoita kohti kaupallistettavia keksintöjä, vahvistamme innovatiivisen ja tutkimuslähtöisen liiketoiminnan kasvamisen edellytyksiä ja synnytämme uusia, uutta luovia yrityksiä. 

Tutkittu tieto kannattelee demokratiaa

Kesäkuussa 2026 julkaistussa korkeakoulutuksen visiossa luvataan pitää kiinni tavoitteesta nostaa valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoite on keskeinen edellytys tutkimukseen perustuvalle kestävälle kasvulle. Se onnistuu, kun rahoitus kohdennetaan yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Päättäjien tulee taata riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus tutkimukselle. Se turvaa myös tieteen vapauden. Vain riittävän vapaa tutkimus kykenee tunnistamaan yhteiskunnallisesti tärkeät kysymykset, tuottamaan niistä luotettavaa tietoa ja palvelemaan päätöksentekoa myös silloin, kun tulokset eivät myötäile valmiita odotuksia. 

Tutkittu tieto kannattelee myös toimivaa demokratiaa. Siksi rahoitukselliset tai poliittiset valinnat eivät saa johtaa tutkimusaiheiden määrittelyyn ulkoapäin, tutkimuksen alojen kaventumiseen tai toiminnan lyhytjänteisyyteen. Uteliaisuuteen perustuva pitkäjänteinen tutkimus tekee mahdolliseksi tieteen ja yhteiskunnan kehityksen.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.