Lituruoho, Arabidopsis thaliana, on kasvitutkimuksen vastine banaanikärpäselle. Lituruohon perimä selvitettiin viitisentoista vuotta sitten, ja sen jälkeen tätä pienikokoista kasvia on käytetty monipuolisesti malliorganismina kasvien kehittymiselle ja toiminnalle.

– Perimältään hyvin tunnetun lituruohon avulla voimme nopeuttaa ja helpottaa monia sellaisia prosesseja, jotka muutoin saattaisivat viedä vuosikausia esimerkiksi viljelykasvien tutkimuksessa. Arabidopsis toimii porttina useille asioille, vaikka muita tekniikoita, kuten CRISPR/Cas9, onkin kehitetty, sanoo tutkimusryhmän johtaja ja akatemiatutkija Michael Wrzaczek bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Lituruohoa tutkimuksissaan hyödyntävät tutkijat kokoontuvat vuorovuosin Pohjois-Amerikkaan, Australaasiaan ja Eurooppaan ICAR-konferenssiin. Kahden vuoden kuluttua kesäkuun lopulla konferenssi pidetään Turussa. Ensimmäistä kertaa Pohjois-Euroopassa järjestettävään tapahtumaan odotetaan paikalle yli 800 kasvitutkijaa.

Suomella on monia vahvuuksia kongressi-isännäksi.

– Suomen valtiollisissa tutkimuslaitoksissa on perinteisesti ollut vahvoja kasvinjalostusohjelmia. Helsingin yliopistossa keskitytään molekulaariseen kasvibiologiaan, jossa erityisaloinamme ovat kasvien kehitysbiologia ja ympäristövasteet. Turun yliopistossa on erikoistuttu fotosynteesin tutkimukseen ja Oulun yliopistossa populaatiobiologiaan ja perinnöllisyystieteeseen, konferenssin järjestelykomitean puheenjohtajana toimiva Wrzaczek kuvailee.

ICAR2017 järjestetään ST. Louisissa, Yhdysvalloissa.