Saamelaisten asuinalueilla Pohjois-Lapissa ympäristöön liittyvien päätösten teko on aiheuttanut närää. Helsingin yliopiston saamen kielen ja kulttuurin lehtori Irja Seurujärvi-Karin mukaan luontosuhde on saamelaisille kaikessa päätöksenteossa hyvin tärkeä asia.
— Ympäristöasiat ovat keskeisiä saamelaiskulttuurille. Muillakin alkuperäiskansoilla on vahva näkemys siitä, että kulttuuri, kieli ja luonto kytkeytyvät läheisesti toisiinsa, Seurujärvi-Kari toteaa.
Saamelaisaktivisti ja ansioitunut tutkija puhui Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hankkeen loppuseminaarissa. Tutkimus koski ympäristöoikeudellista sovittelua saamelaisten näkökulmasta.
Miten sitten kansainvälinen oikeus on toiminut saamelaisten oikeuksien edistäjänä, onko siitä ollut hyötyä?
— ILO169-sopimus, vaikka Suomi ei olekaan sitä ratifioinut, ja alkuperäiskansojen julistus vuodelta 2007 ovat vahvistaneet kaikkia alkuperäiskansoja koskevia oikeuksia, tutkija arvioi.
— Usein puhutaan juuri vallasta ja niin sanotuista oikeuksista, kun pohditaan saamelaisia koskevia ympäristöasioita.
Seurujärvi-Kari esitti, että ihmisten välistä kommunikaatiota tulisi edistää erityisesti paikallisella tasolla.
— Keskushallinnon ja paikallisen tason yhteys jo toimii saamelaiskäräjien kautta.
Miten saamelaisten perinteinen elämäntapa säilyisi jatkossakin ja ympäristöuhat vähenisivät?
— Pitäisi palauttaa kunnioitus ja ymmärrys luontoa kohtaan ja kunnioitus alkuperäiskansojen perinnetietoa kohtaan, Seurujärvi-Kari vetoaa.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa Yliopisto-lehti ja rakastu tieteeseen.