Ilmastonmuutos ei pysähdy saarnaamalla

YK:n ilmastokehyssopimus määrittelee ilmastonmuutoksen myös moraaliseksi ongelmaksi. Voisiko sen ratkaista moraalifilosofialla?

Maailma ei saarnaamalla parane. Tai jos paraneekin, niin liian hitaasti, sanoo Oxfordin yliopiston moraalifilosofian professori John Broome.

Broome on ensimmäinen filosofi, joka kutsuttiin pääkirjoittajaksi hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n viimeisimpään arviointiraporttiin. Hän osallistui ilmastonmuutoksen torjuntaa käsittelevään työryhmään.

Helsingin yliopistolla tiistaina luennoineen Broomen mielestä moraalifilosofia ei voi ratkaista ilmastonmuutosta. Toisaalta myöskään ilman sitä ei pötkitä pitkälle.

Kustannukset vertailuun

Ilmastopaneeli sanoo raportissaan, että päästöjen tiettyihin arvoihin rajoittaminen voisi antaa kahden kolmasosan mahdollisuuden pysyä alle kahden asteen keskiarvoisessa lämpenemisessä esiteolliseen aikaan nähden. Broomen mukaan tämä ei ole kummoinenkaan pohja ilmastokriisin vastaisille toimille.

— Kahden asteen rajapyykki on tavallaan mielivaltainen. On vaikea sanoa, mitä se tarkoittaisi.

Broomen mukaan päätöksenteon tueksi onkin tehtävä arvioita, jotka johtavat konkreettisiin päätöksiin. Apua tähän tarjoavat taloustieteen menetelmät kuten kustannus–hyöty-analyysi.

Yksinkertaisesti niin, että ilmastonmuutoksen mahdollisten seurauksien haitallisuus arvioidaan ja kerrotaan todennäköisyydellä. Näin uhkat voitaisiin kuvailla päättäjille toisiinsa verrattavassa muodossa. Ilmastonmuutoksen vastatoimet keskittyisivät abstraktin asterajan sijaan näihin tunnuslukuihin.

Hyväksi ja pahaksi luokitteleminen

IPCC on kautta linjan arvioinut todennäköisyyksiä ansiokkaasti, mutta haitallisuusarviot ovat huomattavasti vaikeampia.

— Kun arvioidaan ilmastonmuutoksen seurauksien kustannuksia ja hyötyjä, puhutaan viime kädessä hyvästä ja pahasta. Siksi taloustieteen metodien käyttö pitää perustaa vankalle moraalifilosofiselle arvioinnille.

Miten arvioida ihmisen elämän ja kuoleman arvoa suhteessa muihin asioihin?

Perinteiset suuret kysymykset aiheuttavat päänvaivaa: Miten arvioida ihmisen elämän ja kuoleman arvoa suhteessa muihin asioihin? Lasketaanko ilmastonmuutoksen takia syntymättä jäävät ihmiset haitaksi?

— Uskon, että huolellisella työllä jopa katastrofaalisen pahoilta tuntuvia asioita voidaan verrata muuhun, Broome sanoo.

Veroja, kannusteita, lakeja!

Kun ilmastonmuutoksen uhkia arvioidaan, aikaskaalat on asetettava sopiviksi. Ilmoille jo päästetty hiilidioksidi pysyy ilmakehässä niin pitkään, että moraalisen arvioinnin perspektiiviäkin on venytettävä.

—Ilmastonmuutokseen sopeutumisen pitää olla toissijaista sen torjuntaan verrattuna. Jos vain sopeudutaan, niin merenpinnat jatkavat nousuaan ja katastrofit kiihtymistään. Katse pitää luoda kauas.

Ei ole aikaa odottaa, että ihmiset alkavat moraalisiksi.

Kaukokatseisuuden vaatimus on kiireellinen, Broome tähdentää. Hänen filosofisen työnsä tavoite on selvä: Hallitusten pitää tehdä yhteisiä päätöksiä ja alkaa toimia. Yksilöt ja yritykset pitää verotuksen, kannusteiden ja lakien avulla saattaa toimimaan yhteisten tavoitteiden mukaan.

— Ei ole aikaa odottaa, että ihmiset alkavat moraalisiksi.

Professori John Broome puhui yliopistolla 11.11. Ethical underpinnings -seminaarissa otsikolla Climate change: Life and death. Seminaarin järjesti käytännöllisen filosofian Climate Ethics and Economics -hanke.