Voittajan on helppo hymyillä. Ei siis ihme, että Pauliina Piuhola vaikutti poikkeuksellisen helpottuneelta Tiedekulmassa 25.4. Olihan hänen tiiminsä, Roska, juuri voittanut Sustainability Master Class –kurssin.
Voittanut ehdotus kamppailee ruokahävikkiä vastaan jätehaasteella, jossa ihmiset havainnollistavat oman viikoittaisen biojätteensä määrää tyhjien maitopurkkien avulla.
Ehdotus oli yksi kurssin kuudesta kilpailutyöstä ja yksi kolmesta, joka keskittyi ruokahävikin pienentämiseen.
– Tosi kivalta tuntuu, Piuhola toteaa.
Eikä tämä liity ainoastaan voittamiseen. Koko kurssi oli hänestä myönteinen kokemus.
– Sai kerrankin tehdä kädet savessa. Teoriakursseja on kuitenkin ollut ihan tarpeeksi.
Konkretia ulottui siihen, että tiimiläiset värväsivät tuttaviaan koekaniineiksi keräämään omaa ruokahävikkiään maitopurkkeihin. Näin selvisi esimerkiksi se, ettei haju muodostunut viikossa ongelmaksi.
Tiedekunnasta toiseen
Master Class on yliopiston yhdessä yhteistyökumppanin kanssa järjestämä kurssi, jossa painotus on konkreettisten ongelmien ratkaisemisessa.
Sustainability Master Classissa haasteita oli nyt kolme: kuluttajien ohjaaminen ruokavaliossa, ruokahävikin pienentäminen sekä maidontuottajien hyvinvoinnin parantaminen. Haasteiden lähtökohtana toimivat yhteistyökumppani Valion liiketoiminnan tarpeet.
Kurssilaiset jaettiin kuuteen tiimiin, jotka saivat itse valita haasteen, joka lähtivät ratkomaan. Tiimien kokoonpanoissa kiinnitettiin erityistä huomiota monipuolisuuteen. Esimerkiksi ruokavalintojen ongelmaa pohtineessa Val-nuts –tiimissä oli mukana ravitsemustieteilijä, elintarviketieteilijä, ympäristöalan opiskelija, genetiikan jatko-opiskelija ja filosofi.
Val-nutsissa mukana ollut Matti Roukka koki kurssin suurimpana ansiona eri alojen yhteistyön.
– Kukaan tiimistämme ei tuntenut toisiaan ennalta, mutta löysimme nopeasti tavan tehdä työtä yhdessä. Haastepohjainen lähestyminen toimi tässä hyvin: oli selkeä tavoite, jota kohden saatoimme pyrkiä yhdessä.
Jokaisen jäsenen näkökulmalla oli Roukan mukaan paljon annettavaa.
– Itse olen aiemmalta koulutukseltani elintarviketeknologian insinööri, millä toin omaa näkökulmaani teollisuudesta ja taloudesta. Toisaalta haasteessa oli pitkälti kyse ihmisten käyttäytymisen ohjaamisesta, johon esimerkiksi filosofialla oli annettavaa, kun pohdimme, mikä saa ihmiset tekemään valintoja, ja miten kuluttajaa voisi ohjata kaupassa ostamaan terveellisemmin.
Yhteensä kurssi kesti noin neljä kuukautta. Tänä aikana oli tapaamisia mentoreiden kanssa ja työpajoja. Niiden lisäksi Val-nuts tapasi melkein viikoittain ja hyödynsi myös ryhmäläisten omia kontakteja.
Prosessi eteni ongelman määrittelystä sen rajaamiseen ja mahdolliseen ratkaisuun kuin start-up –ideahautomossa ikään.
Val-nutsin lopputuloksena syntyi idea sovelluksesta, jonka avulla olisi helppo suunnitella viikoittaiset ruokaostokset tasapainoisella ja kestävällä tavalla.
Loppujen lopuksi Roukka arvioi kurssin työmäärän ylittäneen siitä saatujen opintopisteiden määrän, mutta pitää kokemusta ehdottoman positiivisena.
Jokaisessa ryhmässä kansainvälisiä opiskelijoita
Sustainability Master Class järjestettiin englanniksi. Jokaisessa ryhmässä oli vähintään yksi kansainvälinen opiskelija.
Yksi heistä oli saksalainen Annika Raschen, joka opiskelee Helsingissä ympäristö- ja luonnonvaraekonomian maisteriohjelmassa.
Raschen kertoi innostuneensa kurssista heti kun luki siitä sähköpostilistalta.
– Kurssi vaikutti erilaiselta, ja kiinnostavalta myös monitieteisen lähestymistavan vuoksi.
Hän päätyi ratkomaan ruokahävikin ongelmaa.
Yhteistyö muuten suomenkielisten opiskelijoiden kesken sujui ongelmitta. Kaikki tiimin palaverit ja kurssin yhteiset työpajat pidettiin englanniksi.
Ruokahävikki oli aiheena Raschenille uusi. Kurssin merkittävimpänä antina hän pitää silti sen edustamaa ajatusmallia, jossa ideaa kehitettiin palvelumuotoilun välinein.
– En ollut koskaan aiemmin ajatellut yrittämistä uravaihtoehtona, mutta nyt se alkoi tuntua ihan mahdolliselta.
Raschenin ryhmä, Unspoiled, kehitti sovellusta joka auttaisi suunnittelemaan ostoksia ja ruoanlaittoa hävikin minimoiden. Ryhmä on puhunut siitä, että ideaa pitäisi viedä eteenpäin.
– Meillä ei vielä ole konkreettista suunnitelmaa, mutta ainakaan itse en haluaisi jättää sitä vain pölyyntymään pöytälaatikkoon. Uskon, että sille voisi olla tilausta.
Kontakteja yliopiston ulkopuolelle
Roskan Pauliina Piuhola kertoi kiinnostuneensa kurssista ennen muuta juuri tutkimustoiminnastaan tunnetun Valion ansiosta.
– Kävimme useita kertoja Valiolla Pitäjänmäellä keskustelemassa ja saamassa neuvoja mentoreina toimineilta valiolaisilta. Näin saimme kosketusta myös työelämään.
Kurssin myötä syntyi kontakteja niin yritysmaailmaan kuin eri opintoalojen välille.
Master Class –kurssia Piuhola suosittelee kaikille haasteista kiinnostuneille.
– Minusta käytäntöä lähestyviä kursseja voisi olla enemmänkin. Esimeriksi kurssi, jossa olisi yhteistyötahoina eri alojen yrityksiä voisi olla kiinnostava.