Jopa vihreältä tuntuvan Suomen vihreältä tuntuvissa itäosissa ihmiset sairastuvat luontokontaktien puutteesta.
Tähän viittaavat tulokset, joita akatemiaprofessori Ilkka Hanski, lääketieteilijä, emeritusprofessori Tari Haahtela ja dosentti, allergiatutkija Leena von Hertzen kumppaneineen ovat saaneet testatessaan niin sanottua biodiversiteettihypoteesia muun muassa Joensuun ja Ilomantsin seuduilla Pohjois-Karjalassa.
Metsä- ja peltomaisemassa terveenä
‒ Tulokset ovat selkeydessään hämmästyttäviä, Hanski luonnehti kertoessaan hankkeesta Tieteen päivillä tänään 9.1.
Tutkijat ovat peilanneet allergioita enteilevää atooppisuutta eli ihmiskehon tietynlaista herkistyneisyyttä heidän lähielinympäristönsä laatuun.
‒ Jos kolmen kilometrin säteellä kodin ympärillä on metsää tai maatalousmaata, herkistyneisyyden todennäköisyys on noin kymmenen prosenttia. Rakennetummassa ympäristössä elävistä puolestaan noin 30 prosenttia on atooppisia, Hanski kertoo.
Tutkijat ovat tulkinneet asuinympäristön laadun satelliittikuvista. Terveellisesti monimuotoisen ympäristön hienojakoisempiin kartoituksiin ja määrittelyihin ei toistaiseksi ole päästy.
Mikrobien kuhinaa
Luonnon näivettyminen vaikuttaa ihmisten terveyteen ainakin mikrobien kautta. Ihmisen immuunipuolustus ja tulehdussairauksilta säästyminen riippuu kehomme mikrobeista: esimerkiksi iholla, suolistossa ja silmissä elävistä lajeista. Kun luonto köyhtyy, moni mikrobikin häviää tai käy harvalukuiseksi.
Hanski kumppaneineen on havainnut, että atooppisuus on yhteydessä siihen, kuinka paljon Acineto-bakteerisuvun edustajia iholta löytyy. Acineto-suvun tiettyjen edustajien läsnäolo käy käsi kädessä sen kanssa, kuinka hyvin tulehdusreaktioita kurissa pitävät IL10-viestijämolekyylit kehossamme toimivat.
‒ Vakuuttavaa lisänäyttöä näiden bakteerien tärkeydestä saimme hiljattain Nanna Fyhrquistin hiirikokeista.
Sattuma Tieteen päivillä
Ihmisten lisääntyvät tulehdusperäiset krooniset sairaudet ja luonnon köyhtymisen yhteen sitova tutkimushanke on melkoinen sattuma, kuten Tieteen päivien tämänvuotiseen teemaan hyvin sopii, Hanski kertoo.
‒ Ja itse asiassa vielä niin, että yhteistyö pantiin alulle Tieteen päivillä neljä vuotta sitten. Tari Haahtela piti esityksen lisääntyvistä sivilisaatiosairauksista ja minä toisesta globaalista megatrendistä eli biodiversiteetin hupenemisesta. Esitysten jälkeen aloimme keskustella aiheittemme yhteyksistä.
Myöhemmin keskustelun hedelmät ja keskustelun innoittamana hankittu lisätieto muovattiin biodiversiteettihypoteesin muotoon.
Jokaisella oma mikrobisto
Kunkin ihmisen yksilöllinen mikrobisto – mikrobiota – saa alkunsa syntymän hetkellä mutta kehittyy myöhemmin vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Niinpä luonnon monimuotoisuus sinällään ei vielä riitä edistämään ihmisen terveyttä. Olennaista on, kuinka tiiviissä yhteydessä sen kanssa elää.
Haahtela sanookin, että viisaan opettajan pitäisi vartioida aamuisin koulun ovella, että joka ainoan lapsen kynsien alta varmasti löytyy multarantu. Liiasta hygieniasta olisi hankkiuduttava eroon.
Kyse on isoista asioista, sillä tulehdusperäisiä, kroonistuvia, ympäristön tilasta riippuvia sairauksia eivät ole yksin astma ja allergiat. Myös esimerkiksi monet suolistoa vaivaavat autoimmuunisairaudet, jotkin sairaalloisen lihavuuden muodot ja osa mielenterveyden ongelmista kuuluvat samaan joukkoon.
Tieteen päivien ohjelma jatkuu sunnuntaihin 11.1. asti