Professori Timo Otonkosken laboratoriossa ihmisen iho- ja verisoluista tuotetaan niin kutsuttuja monikykyisiä kantasoluja. Solut ikään kuin taannutetaan yksilönkehityksen alkuvaiheeseen eli aikaan, jolloin ne eivät olleet vielä erikoistuneet osaksi mitään tiettyä kudosta.
Sen jälkeen Otonkoski kumppaneineen erilaistaa taannutetut solut haluamikseen erilaistuneiksi soluiksi.
– Kantasolututkimus siirtyi kokonaan uudelle tasolle siinä vaiheessa kun jo erilaistuneista soluista opittiin tuottamaan ihmisen monikykyisiä kantasoluja, professori sanoo.
Hiiri kypsyttää solut
Otonkosken oma tutkimuskohde on diabetes, joten hänen laboratoriossaan tuotetaan insuliinia rakentavien saarekesolujen esiasteita. Kun solut siirretään hiireen, ne kypsyvät ja alkavat tuottaa insuliinia.
Menetelmässä on kuitenkin vielä riskejä. Esiasteiset solut voivat harhautua kehityksessään ja alkaa muodostaa kasvaimia.
Diabetesta pystytään hoitamaan siirtämällä potilaaseen toimivia saarekesoluja. Hoitokokeiluja on maailmalla tehty käyttämällä kuolleelta luovuttajalta saatuja soluja. Tätä hoitoa on kuitenkin tarjolla hyvin harvoille.
– Diabeteksen solunsiirtohoidot voivat yleistyä vain siinä tapauksessa, että saarekesoluja opitaan tuottamaan tehokkaasti laboratorioissa. Maailmalla on muutama keskus, joissa aika kaupallisvetoisesti kehitetään tällaisia menetelmiä, Otonkoski sanoo.
– Työ vaatii huimasti enemmän resursseja kuin Suomessa on tarjolla.
Yksittäisen potilaan tauti tutuksi
Otonkoski ryhmineen keskittyy kokeelliseen tutkimukseen.
– Tuotamme kantasoluja potilaiden kudoksista ja kehitämme soluviljelymalleja, joissa sairauksien mekanismeja voidaan tutkia hyvin tarkasti.
Ideana on yksilöllisyys. Esimerkiksi ALS-tautia sairastavan potilaan ihosolusta voidaan tuottaa hermosoluja, jossa nähdään sairauden vaikutukset juuri tämän potilaan hermosoluissa.
Otonkoski uskookin, että kantasolututkimuksen suurin anti lääketieteelle tulee näiden tautimallien kautta. Ne avaavat paljon entistä paremman mahdollisuuden paitsi selvittää sairauksien mekanismeja myös etsiä hoitokeinoja. Solunsiirtohoidot olisivat vain lisäbonus.
– Kantasolujen hyödyntäminen solunsiirtohoitoina on kallis menetelmä, johon olisi varaa vain kaikkein rikkaimmilla. Diabeteksen solunsiirtohoito on toki kiinnostava mahdollisuus, mutta hirveän tärkeänä en sitä osaa pitää, koska diabetekseen on olemassa tehokas hoito, Otonkoski pohtii.
– Mielestäni kiireellisempää on etsiä hoitoja sellaisiin sairauksiin, joihin niitä ei tällä hetkellä ole lainkaan, kuten vaikkapa juuri ALS.
Professori Timo Otonkoski puhuu kantasolututkimuksesta Studia Medicina -luentotilaisuudessa Biomedicum Helsingissä Meilahdessa huomenna, keskiviikona 2.10 klo 17.