Suomi jalostaa fuusioreaktorin monialaista tutkimusta bisnekseksi
Suomalaisen teollisuuden osallistumista Iter-fuusioreaktorin rakentamiseen ja syntyvien innovaatioiden hyödyntämistä muilla aloilla vauhditetaan tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteishankkeella. Fuusioenergian hyödyntämiseen tähtäävää Iteria rakennetaan Etelä-Ranskaan.

Tieteen suurhankkeet, kuten Iter, ruokkivat innovaatioita ja avaavat teollisuudelle suoria liiketoimintamahdollisuuksia. Miljardibudjeteilla toteutettavia hankkeita ovat erityisesti avaruuden ja fysiikan tutkimuslaitteiden rakentaminen. Tieteen eturintamassa vaadittavalta teknologialta edellytetään korkeaa, todennettua laatua.

Huipputeknologian toimittajaverkostoihin pääseminen luo kasvua laajentamalla yrityksen markkinoita, kerryttämällä arvokkaita referenssejä ja houkuttelemalla uusia osaajia. VTT:n johtama yritysten ja tutkimusorganisaatioiden ryhmä on käynnistänyt hankkeen, jossa tutkitaan Iter-projektin ympärilleen synnyttämää innovaatioekosysteemiä liiketoiminnan tutkimusmenetelmillä. Tavoitteena on löytää toimintamalli, joka mahdollistaa niin suurille kuin pk-yrityksillekin liiketoiminnan laatuloikan.

– Suomella on jo alusta asti ollut tutkimusyhteistyötä ja liiketoimintaa Iteriin yksittäisten projektien ja toimitusten muodossa, mutta nyt meillä on mahdollisuus laittaa iso pyörä pyörimään monen pienen sijasta, kertoo projektipäällikkö Antti Hakola VTT:ltä. 

– Helsingin yliopisto tuo teollisuuden ja fuusiotutkimuksen käyttöön etenkin uusia tekoälymenetelmiä. Verkosto voi hyödyntää maailmanluokan tekoälyosaamista, jota olemme kehittäneet FCAI-lippulaivassa, toteaa dekaani, professori Kai Nordlund Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnasta.

FCAI on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhdessä koordinoima osaamiskeskus,  joka kokoaa yhteen suomalaista tekoälytutkimusta.

Mu­kaan huip­pu­tek­no­lo­gian toi­mit­ta­ja­ver­kos­toi­hin

Iterin organisaatio käynnistyi vuonna 2007, jonka jälkeen fuusioteknologian toimituksia Suomesta on tehty ainakin 40 miljoonan euron edestä.

– Näin vaativan tason yhteistyötä tutkimuksen ja yritysmaailman välillä ei synny sattumalta eikä pienin panostuksin. Business Finlandilla on ollut ilo olla mukana pitkäjänteisessä työssä saattamassa toimijoita yhteen ja rahoittamassa kunnianhimoisia yhteishankkeita. Yritykset hyödyntävät nyt hienolla tavalla EU-hankkeissa vuosien mittaan synnytettyä osaamista kaupallisiksi tuotteiksi. Kokonaisuutta tukee hyvin myös tuore ydinenergia-alan innovaatioekosysteemi, jonka orkestrointia rahoitamme kasvumoottorirahoituksella, kertoo Senior Director Jarmo Heinonen Business Finlandista.

Hankkeen liiketoiminnallisia tavoitteita tukee laaja-alainen teknologinen tutkimuspanostus, joka kattaa robotiikan, tekoälyn, materiaalitekniikan, voimalaitostekniikan, fuusioreaktorien fysiikan sekä luvitus- ja turvallisuustutkimuksen. Kehitys ei pysähdy Iteriin, vaan katse on myös sitä seuraavissa fuusiovoimaloissa.

– Fuusioenergian saaminen sähköntuotantoon on energiatutkimuksen suurin haaste. Vaikka itse sähköntuotanto fuusiolla ei ole vielä toistaiseksi realistista, on jo alan tutkimus edistänyt tiedettä ja tuottanut osaamista tekniikan eri alueille, kuten materiaalitekniikkaan ja myös fissiota hyväksi käyttävään ydintekniikkaan. Ylipäätään fuusioalan tutkimus ja tekniikkojen kehittäminen ovat olleet mittavia globaaleja ponnistuksia, jotka ovat tarjonneet merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia ja sovelluksia myös muille aloille. Näillä alueilla ollaan myös Suomessa oltu aktiivisia jo vuosikymmeniä ja panostusta jatketaan edelleen, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Timo Haapalehto.

– Hankkeemme pohjana on syvällinen teknistieteellinen tutkimus, jolla suomalainen fuusioteknologioiden osaaminen pidetään mukana Euroopan ja samalla maailman kärjessä. Näissä piireissä tutkimusorganisaatiot voivatkin olla yritysten kanssa mukana tarjoamassa ratkaisujaan. Esimerkiksi pitkäaikaisten yritysyhteistyökumppaniemme kanssa kehittämämme fuusioreaktorin plasmakammion seinien puhdistusmenetelmät perustuvat insinööriosaamisen lisäksi syvälliseen materiaali- ja plasmafysiikan ymmärrykseen, Antti Hakola kertoo.

Li­sä­tie­toa Finn­Fusion-hank­kees­ta

Yrityshankkeillaan mukana konsortiossa ovat Comatec, EOS Finland, Luvata ja Platom. Tutkimushankkeen toteuttavat VTT ja Helsingin yliopisto. Vuoteen 2024 asti jatkuvaa hankekokonaisuutta rahoittaa Business Finland, minkä lisäksi tutkimushanke saa merkittävästi EU-rahoitusta EUROfusion-konsortion kautta.

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä FinnFusion-tutkimuskonsortion kanssa. FinnFusion-konsortioon kuuluvat myös Aalto-yliopisto, CSC, Fortum, LUT-yliopisto, Tampereen yliopisto ja Åbo Akademi. FinnFusion toteuttaa Suomen osuutta Euroopan fuusiotutkimusohjelmasta.  

VTT on aiemmin käynnistänyt Business Finlandin rahoituksella kaksi muuta ydinenergia-alan ekosysteemiprojektia, jotka keskittyvät ydinlaitosten käytöstäpoistoon ja pienreaktoreihin. FinNuclear ry vauhdittaa hankkeiden ja jäsenyritystensä välistä innovaatioyhteistyötä omalla hankkeellaan.

Helsingin yliopiston tiedote 18.3.2021 fuusiotutkimuksen tekoälyn ja mallinnuksen keskuksen rahoituksesta.

FinnFusion-tutkimuskonsortio