Kaksivuotisessa tutkimushankkeessa etsitään vastauksia siihen, miten erityisen tuen tarpeita tunnistetaan osana ikääntyville suunnattuja palveluita ja miten vanhoja ihmisiä ohjataan gerontologisen sosiaalityön palveluihin. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan gerontologisen sosiaalityön työmenetelmiä erityisesti moniulotteisen huono-osaisuuden näkökulmasta. Uutta tutkimusaineistoa kerätään Helsingissä, Kuopiossa, Kymenlaaksossa ja Rovaniemellä ja haastattelemalla ikääntyvien parissa työskenteleviä sekä gerontologisen sosiaalityön asiakkaita.
– Suomessa ja muualla maailmalla gerontologinen sosiaalityö on vasta kehittymässä yhdeksi sosiaalityön erityisalueeksi. Jotta gerontologinen sosiaalityö ei pelkisty hoivan organisoimiseksi, tarvitaan lisää tietoa siitä, mitä gerontologisen sosiaalityön asiantuntemus on ja mikä sen rooli on osana palvelujärjestelmää, sanoo konsortion johtaja professori Marjaana Seppänen Helsingin yliopistosta.
Usein gerontologisen sosiaalityön tarve havaitaan kotihoidossa tai muiden kuin palveluiden piirissä. Tieto sosiaalityön tarpeesta voi tulla myös keskitetyn asiakas- ja palveluohjausyksikön kautta tai esimerkiksi Sosiaalihuoltolakiin perustuvien huoli-ilmoitusten välityksellä.
Tieto tuen tarpeesta voi tulla ilmi myös yksin asuvan ikäihmisen naapureilta tai asuintalon isännöitsijältä, joka on havainnut esimerkiksi asunnon siivoamattomuuteen liittyviä ongelmia.
– Tällöin tilanne voi olla jo pitkälle kriisiytynyt ja edellyttää pitkäkestoista ja paneutuvaa työskentelyä asiakkaan kanssa. Myös psykososiaalinen tuki on näissä tilanteissa tärkeää, kertoo hankkeessa työskentelevä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mia Niemi.
Helsingin yliopiston osahanketta johtava apulaisprofessori Ilkka Pietilä muistuttaa, että olisi tärkeää tunnistaa vaikeassa elämäntilanteessa olevat ikääntyneet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Tutkimushankkeen tuottama tieto siitä, millaisia nämä haastavat elämäntilanteet voivat olla, tulee olemaan tärkeä apu käytäntöjen kehittämiselle, Pietilä sanoo.
Sosiaalihuoltolain mukaan asiakasta voidaan pitää erityistä tukea tarvitsevana, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi ja jonka tuen tarve ei liity korkeaan ikään siten kuin vanhuspalvelulaissa säädetään. Näihin tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää erilaisten sosiaalisten ongelmien tunnistamista, mikä ei nykyisellään aina toteudu ikääntyvien palveluissa. Vanhojen ihmisten syrjäytymistä ei ole tunnistettu meillä ongelmaksi samoin kun nuorien kohdalla on tehty, ja lisää ymmärrystä ilmiöstä tarvitaan.
Nyt ensimmäistä kertaa jaettavana ollutta valtionrahoitusta myönnettiin yhteensä 4 miljoonaa euroa tutkimushankkeille, jotka vahvistavat sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkimusperusteisuutta ja sosiaalihuollon käytäntöjen vaikuttavuutta.
Lisätietoja:
Sosiaalityön professori Marjaana Seppänen puh. 050 5958 970, sähköposti marjaana.seppanen@helsinki.fi
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: https://stm.fi/-/stm-paatti-ensimmaisista-yliopistotasoisen-sosiaalityo…