Åsa von Schoultz – Millaista demokratiaa ihmiset haluavat?

Teoreetikot ovat jo pitkään pohtineet vaihtoehtoja edustukselliselle demokratialle. Aiemmin kukaan ei kysynyt ihmisiltä itseltään, kaipaisivatko he sellaisia.

Åsa von Schoultz on usein nähty mediassa kommentoimassa äänestysaktiivisuutta, mutta Helsingin yliopiston tuoreen valtio-opin professorin kiinnostus ei rajoitu äänestyskoppiin.

— Poliittinen käyttäytyminen on paljon laajempi ilmiö, von Schoultz huomauttaa.

Siihen kuuluu paitsi toimiminen poliittisessa järjestelmässä myös sen pohtiminen, pitäisikö järjestelmää kehittää.

Filosofien ja teoreetikkojen piirissä edustuksellisen demokratian kritiikkiä on esiintynyt jo pitkään. Sen täydentämiseksi on ehdotettu esimerkiksi kansanäänestyksiin perustuvaa suoraa demokratiaa ja keskustelevaa demokratiaa, jossa julkisen keskustelun merkitys päätöksenteossa korostuu.

Keskustelu on kuitenkin pysynyt teoreettisena.

— Kukaan ei kysynyt kansalaisilta, millaista demokratiaa he haluaisivat, von Schoultz huomauttaa.

Von Schoultz aloitti seitsemän vuotta sitten tutkimushankkeen aiheesta. Kyselylomakkeen muotoilu ei ollut helppoa: ensin piti hahmottaa, kuinka pitkälle ihmiset edes ajattelevat poliittisten prosessien olemusta ja vaihtoehtoja.

Haastattelujen perusteella hän kuitenkin huomasi, että ihmisen poliittinen kanta vaikutti usein myös siihen, millaista poliittista järjestelmää ihminen kannatti.

— Oikeistolaisemmin ajattelevat näkivät politiikan usein teknokraattisena ja ratkaisukeskeisenä: että kootaan parhaat mielet etsimään paras lopputulos. Vasemmistolaisemmat kokivat politiikan enemmän valtataisteluksi, jossa täytyi pitää varansa.

Tyytyväisimpiä nykyiseen järjestelmään olivat ihmiset, jotka identifioituvat johonkin olemassa olevaan puolueeseen.

— He kokivat saavansa äänensä kuuluviin nykyjärjestelmässä. Muut olivat kiinnostuneempia vaihtoehdoista.

Ruotsista Suomeen palaava professori miettii myös Suomen poliittiseen järjestelmään liittyvää tutkimushanketta. Meidän vaalijärjestelmässämme, jossa puolueet eivät aseta ehdokkaita järjestykseen, kovin kilpailu valituksi tulemisesta käydään usein saman puolueen ehdokkaiden välillä. Tätä on kuitenkin tutkittu vain vähän.

— Suomen järjestelmä on kiinnostava, koska se antaa äänestäjille paljon valtaa. Toisaalta se tekee ehdokkaiden välisestä kilpailusta kovaa. Olisi kiinnostavaa selvittää, millä keinoilla ehdokkaat pyrkivät erottautumaan puoluetovereistaan, ja mikä lopulta ratkaisee, kenet heistä valitaan.

Lue lisää aiheesta: Hyvinvointiyhteiskunta