Työterveyspsykologin tarjoama tuki vähentää selvästi sairauspoissaoloja

Työkyvyn tukikäynti työterveyspsykologilla voi vähentää mielenterveydestä johtuvia sairauspoissaoloja merkittävästi alle 40-vuotiailla kuntatyöntekijöillä, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty kvasikokeellinen rekisteritutkimus.

Tutkimuksessa selvitettiin vähentääkö työterveyspsykologilla käynti mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja 18–39-vuotiailla Helsingin kaupungin työntekijöillä. Kaltaistettu otos oli 1351 työntekijää.

Tutkimuksen tulokset osoittivat kahden ryhmän välillä huomattavan eron sairauspoissaoloissa: Mielenterveysperusteisia sairauspoissaolopäiviä oli seurannan aikana lähes kaksinkertainen määrä ryhmässä (20,2 päivää), joka ei ollut käynyt tukikäynnillä verrattuna työterveyspsykologin työkyvyn tukikäynnin saaneiden ryhmään (11,4 päivää).

– Työterveyspsykologin työkyvyn tukikäynti vähentää mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen riskiä merkittävästi, sanoo yliopistotutkija Jouni Lahti Helsingin yliopistosta.

Mielenterveyshäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet huolestuttavasti etenkin nuorilla työntekijöillä. Varhainen puuttuminen ja työkyvyn tuki voivat ehkäistä mielenterveysongelmien kehittymistä ja sairauspoissaoloja.

Psykologien määrää on lisätty

Suomessa ja Helsingin kaupungin työntekijöille työterveyspalvelut tarjoavassa Työterveys Helsingissä lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin on reagoitu. Työterveyshuollossa toimivien psykologien määrää on lisätty merkittävästi ja myös matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on otettu käyttöön.

– Laittamalla enemmän resursseja työterveyspsykologin palveluihin ja varhaiseen työkyvyn tukeen voidaan luultavasti vähentää mielenterveysongelmia ja tulevia sairauspoissaoloja, Lahti toteaa.

Tutkimus on osa Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimukseen kuuluvaa, Suomen Akatemian rahoittamaa DAQI-hanketta, jossa tutkitaan nuorten aikuisten mielenterveyttä. Tutkimuksen aineistona käytettiin 18–39-vuotiaita Helsingin kaupungin työntekijöitä koskevaa rekisteriaineistoa vuosilta 2008–2017 sekä Kansaneläkelaitoksen rekisteritietoja sairauspäivärahakausista. Koko otokseen kuului 2286 työntekijää (84 % naisia), jotka olivat mielenterveysperusteisella sairauspäivärahajaksolla vuosina 2008–2017.

Tutkimus on julkaistu Preventive Medicine -tiedelehdessä.

Lisätiedot:
Jouni Lahti
Puh. 029 412 7608
jouni.mm.lahti@helsinki.fi