– Analysoimme ilmaston lämpenemisen vaikutuksista kaupunkeihin – ajankohtainen aihe! Korostamme tutkimuksen merkitystä. Tutkimuksen on syytä tukea kaupunkeja sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja sen ratkaisemiseen, Jari Niemelä sanoo. Niemelä on yksi artikkelin kirjoittajista, kaupunkiekologian professori ja Helsingin yliopiston rehtori.
Ennätyksellisen kuumat säät ovat yleistyneet jokaisella mantereella. Nykyiset ilmastonmuutosmallit ennustavat, että kaupunkien keskilämpötilat nousevat 2–8 astetta lähivuosikymmenien aikana. Äärikuumuus vaikuttaa globaalisti kaupunkien olosuhteisiin kielteisesti laajassa mielessä – erityisesti kaupungin viihtyvyyteen, asukkaiden hyvinvointiin ja tasa-arvoon, kaupungin rakenteeseen ja sen suunnitteluun. Äärisää vaikuttaa myös kaupungin luontoon, joka on otettava huomioon, jotta luonto ja ihminen voivat olla positiivisesti vuorovaikutuksessa tulevaisuuden kaupungeissa.
– Nyt on aika toimia – vuosi 2070 on alle 50 vuoden päässä, joten suurin osa ihmisistä kokee lämpötilojen nousun kaupungeissamme omassa elämässään, korostaa artikkelin pääkirjoittaja Brenda Lin Australian kansallisesta tiedevirastosta CSIRO:sta.
– Tarvitsemme kattavampaa, systemaattisempaa ja monitieteisempää kaupunkitutkimusta ja siksi panostamme Helsingin yliopistossa monitieteiseen kaupunkitutkimukseen. Tavoitteena on, että tutkimus tuottaa korkeatasoista ymmärtämystä ilmastonmuutoksen ja äärisäiden vaikutuksesta kaupunkien olosuhteisiin – myös asukkaiden terveyteen. Uskon, että tutkimustietoa hyödynnetään päätöksenteossa, kun kaupunkien kestävä tulevaisuus pyritään takaamaan, Niemelä painottaa.
Kaupunkien valmistelu ja sopeuttaminen äärimmäistä ilmastoa varten
– Kaupunkien selviäminen ja sopeutuminen äärisääolosuhteisiin tarkoittaa, että tarvitaan kattavaa ja monipuolista kaupunkien päätöksenteon lähestymistapaa. Teknologinen ja luonto-, sosiaali- ja terveysperustainen lähestymistapa on tärkeä, jotta kaupungit mahdollistavat tulevaisuutensa äärisäässä, sanoo Niemelä.
Asiantuntijaryhmä havaitsi, että sopeutumistoimenpiteet, jotka yhdistävät teknologisia, luontopohjaisia ja sosiaalisia ratkaisuja, ovat todennäköisesti tehokkaimpia kaupunkien monimutkaisten sosioekologisten ongelmien ratkaisemisessa. Ne myös lisäävät kaupunkien sietokykyä mahdollisille ilmastovaikutuksille.
Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusta kaupunkien hyödyksi
Kaupunkitutkimus on useimmiten soveltavaa tutkimusta, jota voidaan hyödyntää suoraan kaupunkien suunnittelussa ja ylläpidossa. Helsingin yliopistossa tutkitaan muuan muassa kaupunkien kestävyyttä monitieteisesti.
– Läheinen vuorovaikutus tutkijoiden ja kaupunkien välillä on tärkeää ja tätä on Suomessa jo paljon meneillään, sanoo Niemelä.
Niemelän tutkimusryhmä on selvittänyt muun muassa Helsingin ekologiaa ja luontoalueita sekä miten ne tulisi ottaa huomioon kaupungin kaavoituksessa ja rakentamista suunniteltaessa.
Suomessakin on kiinnostuttu viherkatoista. Muun muassa Helsingin kaupunki haluaa profiloitua viherrakentamisen edelläkävijänä ja on julkaissut viherkattolinjauksen. Helsingin yliopiston viherkattotutkimuksen mukaan viherkatot eli elävällä kasvillisuudella peitetyt rakennusten katot ovat maailmalla yhä useammin käytetty keino hallita ja vähentää kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja, kuten tulvavesipulsseja, lämpösaarekeilmiötä ja meluisuutta.
Yhteistyö eri tahojen kanssa on välttämätöntä haettaessa ratkaisuja kaupunkien selviämiseen äärisäässä – myös arkkitehdit ovat eturintamassa ratkaisemassa käytännön haasteita.
– Kaupunkien lämpimämmän ilmaston takia on muokattava, rakennettava, suunniteltava sekä rakennukset että kaupungit siten, että lämpö sinänsä vähenee ja sen vaikutus pienenee, toteaa arkkitehti ja RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz.
– On oleellista ymmärtää, että ratkaisu ei ole yksittäinen tekninen innovaatio tai teknologia. Ratkaisu on uusi tapa suunnitella kaupunkia ja rakennettua ympäristöä. Ja se tulee vääjäämättä näkymään niin kaupunkien rakenteessa, korttelirakenteessa, kuin itse rakennuksissakin.
Maailmanlaajuiset oppitunnit
Ryhmä tarkasteli kolmea tapaustutkimusta Saksassa, Etelä-Afrikassa ja Singaporessa, joissa käytettiin erilaisia lähestymistapoja kaupunkien ilmastokestävyyteen.
Freiburgin kaupunki kannusti ja tuki kansalaisten toimia saadakseen yhteisöt muuttamaan käyttäytymistään ja tekemään päätöksiä, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.
Durbanin kaupunki tuki puolestaan asiantuntijoita, jotka pystyivät tunnistamaan projektien yhdistymismahdollisuudet eri ministeriöiden välillä ilman, että projektit kasvaisivat kustannuksiltaan.
Singaporessa hallitus on yhteistyössä yliopistojen kanssa kerännyt "big dataa" ja kehittänyt tietofoorumeita testaamaan integroituja ratkaisuja, kuten pääkaupungin lämpötilojen lieventämistä kaupunkien lämpösaarekeilmiön vuoksi. Kaupunkien lämpösaareke tarkoittaa rakennettua aluetta, joka on huomattavasti lämpimämpi kuin ympäröivät maaseutualueet, johtuen ihmisen toiminnasta.
Vaikka kaikki yllä mainitut aloitteet olivat itsessään onnistuneita, ne eivät välttämättä toimineet sellaisenaan toisessa kaupungissa ja toisessa maassa. Siksi tarvitaan yhdistelmäratkaisuja, joissa otetaan huomioon myös yksittäisen kaupungin mahdolliset esteet ja vaihtoehdot.
– Yhdistelmäratkaisujen avulla hallitukset, yhteisöt ja yksittäiset kansalaiset voivat olla merkityksellisiä toimijoita ilmastonmuutoksen torjunnassa, artikkelin toinen kirjoittaja, Macquarie-yliopiston tutkimuskoordinaattori ja apulaisprofessori Kalifornian Davisin yliopistossa Alessandro Ossola sanoo.
Ossola ja Niemelä ovat yhdessä toimittaneet vuonna 2017 ilmestyneen Urban biodiversity -kirjan, joka esittää luonnon monimuotoisuuden huomioimisen tärkeyden myös kaupunkisuunnittelussa.
Artikkelin kirjoittajat uskovat, että päätöksentekijöiden ja yhteisöjen auttaminen ymmärtämään ilmastonmuutoksen yhdistelmäratkaisuihin liittyvät mahdollisuudet rohkaisevat kiireellisiä ja tarvittavia edistysaskeleita kaupunkien sopeuttamiseksi uuteen ilmastotilanteeseen.
CSIRO:n tohtori Brenda Lin, jonka intohimo on kaupunkien elinkelpoisuuden parantaminen, toi yhteen 22 kansainvälistä asiantuntijaa eri taustoista tarkastelemaan kuinka yhdistää erilaisia ratkaisuja tiheästi asutuissa kaupungeissa niiden sietokyvyn parantamiseksi ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Linin johdolla tiimillä kesti hieman yli vuosi kirjoittaa artikkeli "Integrointiratkaisut kaupunkien sopeuttamiseksi ilmastonmuutokseen", joka julkaistiin The Lancet Planetary Health -lehdessä 1.7.2021.
Alkuperäinen artikkeli:
The Lancet Planetary , Viewpoint| volume 5, issue 7, e479-e486, July 01, 2021 Integrating solutions to adapt cities for climate change
Brenda B Lin, PhD , Alessandro Ossola, PhD, Prof Marina Alberti, PhD, Erik Andersson, PhD, Prof Xuemei Bai, PhD, Cynnamon Dobbs, PhD, Prof Thomas Elmqvist, PhD, Karl L Evans, PhD, Prof Niki Frantzeskaki, PhD, Prof Richard A Fuller, PhD, Prof Kevin J Gaston, PhD, Prof Dagmar Haase, PhD, Prof Chi Yung Jim, PhD, Prof Cecil Konijnendijk, PhD, Prof Harini Nagendra, PhD, Prof Jari Niemelä, PhD, Timon McPhearson, PhD, Prof William R Moomaw, PhD, Prof Susan Parnell, PhD, Prof Diane Pataki, PhD, Prof William J Ripple, PhD, Puay Yok Tan, PhD
Open Access Published: July, 2021 DOI: 10.1016/S2542-5196(21)00135-2
Raportti:
Vierikko, K., Salminen, J., Niemelä, J., Jalkanen, ja Tamminen, N. 2014. Helsingin yleiskaava – Helsingin kestävä viherrakenne. Miten turvata kestävä viherrakenne ja kaupunkiluonnon monimuotoisuus tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Kaupunkiekologinen tutkimusraportti. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:27. Helsingin kaupunki. Kaupunkisuunnitteluvirasto.
Kirja:
Urban Biodiversity, From Research to Practice
Toimittaneet Alessandro Ossola, Jari Niemelä
ISBN 9781138224391, julkaistu 1.12.2017, Routledge.
Lisätietoja:
Jari Niemelä, puh. 02941 22211