Alussa oli kaaos, johon Vladimir Putin toi järjestyksen – Venäjän johto sepittää tarinaa, jolla se perustelee Krimin valloitusta
Poliittisen historian tutkija Veera Laine oivalsi, että Venäjän nykyhallinto perustelee aggressiivista politiikkaansa kertomuksella. Se on tarina siitä, keitä venäläiset ovat ja miten he eroavat muista.

Alussa oli kaaos.

Neuvostoliitto oli romahtanut, ja sen tuhkasta nousi uusi Venäjä. Ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin alkoi kehittää maasta vapaata demokraattista valtiota.

Mutta kyllähän me muistamme, kuinka siinä kävi. 1990-luvulla Venäjää riivasivat talousvaikeudet, rikollisuus ja holtiton yksityistäminen.

Jeltsinin hallinto ei pystynyt ratkaisemaan uudestisyntyneen maansa ongelmia, ja kaaoksen aika jatkui. Sitten saapui pelastaja.

Jotenkin näin alkaa Jeltsinin seuraajan, presidentti Vladimir Putinin suuri kertomus venäläisistä. Putin on hallinnut Venäjää vuodesta 2000 lukuun ottamatta vuosia 2008–2012, jolloin presidenttinä oli Dmitri Medvedev ja Putin toimi pääministerinä. Veera Laine tutki väitöskirjassaan, kuinka Putinin hallinto on näiden kahden vuosikymmenen aikana rakentanut tarinaa siitä, keitä venäläiset ovat.

— Hallinto kertoo, mitkä asiat tekevät venäläisistä venäläisiä. Samalla se piirtää kansan ympärille rajaa, jonka sisäpuolella olemme me ja ulkopuolella toiset.

Lainetta kiinnosti, miten maan johto perustelee politiikkaansa vetoamalla kyseiseen kertomukseen. Nykyhallinnon suuren tarinan ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään, miksi Venäjä miehitti Krimin ja tukahduttaa oppositiotaan.

Ja kuten monien kansojen eeppiset tarinat, myös Putinin kertomus uudesta Venäjästä alkaa luomiskertomuksella.

— Putin puhuu usein siitä, että mehän kaikki muistamme 1990-luvun kaaoksen. Mutta hän palautti järjestyksen. Sillä tiellä ollaan yhä.

Kevät 2014 sai tutkijat arvioimaan Venäjää uudelleen

Kevät 2014 oli hullua aikaa. Helmikuussa Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš pakeni vallankumousta Venäjälle. Maaliskuussa Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Huhtikuussa Itä-Ukrainassa alkoi sota.

Poliittisen historian alalta maisteriksi valmistunut Veera Laine oli juuri aloittanut työt Ulkopoliittisessa instituutissa.

— Krimin valtaaminen oli hetki, joka sai monet läntiset tutkijat arvioimaan Venäjää uudelleen, Laine kertoo.

Hän seurasi, miten media raportoi Krimin tapahtumista. Haastatteluissa Venäjän toimia selitettiin sillä, että venäläinen nationalismi oli nousussa. Laineesta tuntui, että selitys oli turhan yksinkertainen.

— Nationalismi on monitulkintainen käsite, jonka merkityksestä käydään jatkuvaa kamppailua. Mielestäni se ei yksinään selitä Venäjän politiikan muutosta.

Laine ryhtyi tutkimaan, miten Venäjän nykyjohto oikeastaan perusteli rautakouraista politiikkaansa. Hän alkoi hahmottaa, että hallinto kertoi tarinaa.

Näin ajattelee kunnon venäläinen

Tarinan ensimmäinen pointti on, että kaikki venäläiset eivät ole etnisiä venäläisiä.

— Putin korostaa, että Venäjä on monikansallinen valtio, jonka asukkailla on pitkä historia yhdessä elämisestä. Mutta toisaalta hän kutsuu etnisiä venäläisiä valtion perustajakansaksi ja koossapitäväksi voimaksi, Laine kertoo.

Etnisyyden sijaan venäläisiä yhdistävät historia, kulttuuri ja perinteiset arvot.

— Hallinto korostaa, että perinteiset venäläiset arvot ovat erilaisia kuin lännen arvot. Että kaikki venäläiset jakavat samat arvot, kun länsi taas on hajanainen ja sekava.

Kunnon venäläinen kunnioittaa menneiden sukupolvien saavutuksia ja ajattelee, että yhteisön hyvinvointi ohittaa yksilön tarpeet. Hän kannattaa perinteisiä perhearvoja eikä hyväksy homoseksuaalisuutta, joka on levinnyt Venäjälle ulkomaailmasta. Homoseksuaalisuudesta myönteisesti puhuminen on rikos, jos kuulijoina on alaikäisiä.

Jumala yhdistää – kunhan uskonto on oikea

Myös hengellisyys on yksi arvoista, ja sen tulee olla venäläiselle tärkeämpää kuin materialismin.

— Kun Venäjän perustuslakia uudistettiin kesällä 2020, sinne lisättiin maininta, että usko Jumalaan on yksi venäläisiä historiallisesti yhdistävä tekijä, Laine sanoo.

Valtaosa venäläisistä on ainakin nimellisesti ortodoksikristittyjä, mutta perinteisten uskontojen joukkoon lasketaan myös islam, juutalaisuus ja buddhalaisuus. Ei-perinteisiksi katsottujen uskontojen asema on heikentynyt. Esimerkiksi Jehovan todistajat on julistettu äärijärjestöksi, ja liikkeen toiminta on kielletty.

— Hallinto ottaa roolin, jossa se määrittelee, mikä tälle kansalle on luontaista ja perinteistä. Kaikki muu on jotain ulkopuolelta tulevaa ja siksi mahdollisesti uhka.

Krim vallattiin, koska siellä asuu ”maanmiehiä”

Miten nykyhallinnon kertomus venäläisyydestä liittyy Krimin valtaamiseen? Siten, että tarinan mukaan Venäjän valtion rajat eivät käy yksiin venäläisten kansojen rajojen kanssa.

Krimille oli oikeutettua hyökätä, koska siellä asui Putinin näkökulmasta omaa kansaa, jota tuli puolustaa.

— Venäläisiä on myös Venäjän rajojen ulkopuolella, ja Venäjän hallinto pitää tehtävänään suojella näitä ”maanmiehiä”. Toisaalta Venäjän valtion sisäpuolella on ihmisiä, jotka eivät ole ”oikeita venäläisiä”, koska he eivät jaa hallinnon ajamia konservatiivisia arvoja, Veera Laine selittää.

Syyskuussa Venäjällä järjestettiin duuman vaalit. Mielipidemittausten mukaan valtapuolue Yhtenäistä Venäjää kannatti alle 30 prosenttia äänestäjistä, mutta vaaleissa se sai yli puolet äänistä. Länsimaiset asiantuntijat syyttivät Venäjän hallintoa vaalivilpistä. Hallinto puolestaan kertoi, että lännen maksamat agentit yrittivät vaikuttaa vaaleihin opposition kautta ja uhkasivat siten Venäjän vakautta.

Maan tunnetuin oppositioaktivisti Aleksei Navalnyi viruu tekaistuin syyttein vankilassa, mutta Putinin näkökulmasta kyse on Venäjän vakauden suojelemisesta.

Olennaisin kysymys jää vastaamatta

Kun Venäjän nykyhallinto pelottelee toisinajattelijat hiljaisiksi, yksi kysymys jää vaille vastausta: missä määrin venäläiset hyväksyvät hallinnon tulkinnan venäläisyyden tarinasta?

— Tämä on se kaikkein olennaisin kysymys! Vastaus jää väkisinkin avoimeksi, Laine toteaa.

Monen venäläisen silmissä hallituksella on kuitenkin uskottavuusongelma. Hallinnon mukaan länsimaissa vallitsee moraalinen rappio, mutta silti eliitti lähettää lapsensa Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Hallinto julistaa hengellisten arvojen olevan tärkeämpiä kuin materialististen, mutta ei osaa vastata uskottavasti korruptiosyytöksiin.

— Moni venäläinen miettii, että jos Venäjä kerran on niin moraalinen maa, miksi meillä on sellaisia ongelmia kuin on. Hallinnon tarina voi tulevaisuudessa kuulostaa yhä ontommalta.

 

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2021. 

Vladimir Putinin itsevaltaiset otteet kovenevat

Teksti: Terhi Hautamäki

 

Syyskuussa presidentti Vladimir Putinin tukipuolue Yhtenäinen Venäjä julistettiin odotetusti duuman vaalien voittajaksi. Vaalivilppi oli yleistä. Yhtenä näytteenä siitä maailmalle levisi valvontakameravideo, jossa käsi sujauttaa vaaliuurnaan ylimääräisiä lipukkeita. Oliko tässä jotain uutta?

— Nämä vaalit olivat yhtä vilpilliset kuin aiemmat. Tällä kertaa väärinkäytökset vain laajenivat sähköiseen äänestykseen, sanoo tutkijatohtori Margarita Zavadskaya Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

Köyhien diktatuurien voi olla tarpeen esittää demokraattisia pyrkimyksiä kansainväliselle yhteisölle rahoituksen ja avun turvaamiseksi. Tämä ei kuitenkaan päde Venäjään.

— Vaaleilla lähetetään signaaleja kansalaisille ja etenkin oppositiolle: ”Emme voittaneet reilusti, mutta ette voi mitään.”

Ihmiset pettyvät, lamaantuvat ja oppivat, että vastarinta on melko hyödytöntä. Kun vilppiin osallistuu kunniallisinakin pidettyjä ihmisiä, usko politiikkaan murenee.

— Venäjällä on niin paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan eläneet demokratiassa, että he todella uskovat, että tämä on tavallinen tapa toimia.

Imperiumin jälkeen

Neuvostoliiton hajoamisesta vuonna 1991 tulee kuluneeksi 30 vuotta. Zavadskayan mukaan yksi tärkeista Venäjän kehitykseen vaikuttaneista tilanteista koettiin, kun presidentti Boris Jeltsin 1993 hajotti parlamentin.

Jeltsin laati uuden perustuslain, joka teki valtioduumasta eli parlamentin alahuoneesta heikon. Duuman mahdollisuudet ratkaista konflikteja ovat huonot. Ainoa tapa menestyä on hallita isolla enemmistöllä.

Vuonna 1999 pääministeriksi noussut Putin rakensi Yhtenäisen Venäjän kokoamalla vaalipuolue Yhtenäisyyden edustajaryhmään ison määrän duuman itsenäisiä edustajia. Vuonna 2011 siihen yhdistyi kilpaileva puolue OVR.

2000-luvulla Putin pani käyntiin monia myönteisiä uudistuksia, mutta ilmapiiri muuttui vuoden 2011 vaalien jälkeen. Venäjällä levisi protesteja, joita hallinto tukahdutti kovin ottein.

— Luulen, että Putin henkilökohtaisesti pelästyi aika paljon. Liberalisointiohjelma hävisi. Vuoden 2014 jälkeen maasta tuli sulkeutuneempi, itsevaltaisempi ja tukahduttavampi.

Onko toivoa?

Kansalaisyhteiskunnalla on yhä mahdollisuuksia, Zavadskaya arvioi. Protestit 2011 ja 2012 synnyttivät kansalaisliikkeiden verkostoja, jotka ovat entistä vahvempia. Viime vaaleissa oppositiosta nousi vahvoja ehdokkaita.

— Vaikka liikkeet eivät voi käyttää poliittista valtaa, ne voivat esimerkiksi rakentaa järjestöjä, jotka antavat oikeusapua vangituille ja syytetyille.

Kommunistipuolueen suosio on kasvanut, koska se on ainoa varteenotettava puolue, jossa voi tehdä oppositiopolitiikkaa.

— Todennäköisesti tulevina vuosina mennään vain huonompaan suuntaan. Mutta se ei tarkoita, ettei toivoa ole. Usein muutos tapahtuu paikoissa, joissa kukaan ei usko sen tapahtuvan.

Uutista on korjattu 5.11.2021 klo 20.27. Otsikon kirjoitusvirheen lisäksi korjattu on vuoden 1993 tapahtumia koskeva kohta, joka viittasi harhaanjohtavasti vuoteen 1991.