Digihumanisti Mikko Tolosen visiossa tieteen avoimuus ja monitieteinen yhteistyö vievät yliopistoa eteenpäin.

– Jospa jätetään kuitenkin Speedot kotiin.
 
Mikko Tolonen (@mikko_tolonen) kieltäytyy kohteliaasti. Haastattelun tekeminen Helsingin uudessa Allas Sea Pool -merikylpylässä ei saa tutkijalta vastakaikua.
 
Kollegat naljailisivat kuitenkin.

Digital humanist Mikko Tolonen at the National Library of Finland

Sen sijaan hän on valmis heittämään syvälle altaaseen jotain muuta. Kuten pinttyneet näkemykset humanisteista.
 
– Smart city -hankkeet ovat todella kiinnostavia, mutta perinteisesti äärimmäisen insinööri- ja kaupallisvetoisia. Hankkeiden loppupuolella otetaan sitten yksi humanisti mukaan. Katsokaa, oli meillä humanistikin mukana!
 
Tolonen myöntää, että osasyy on humanisteissa itsessään. Harva tuo itseään esiin, koska perinteisesti on totuttu toimimaan yksin. Oma tutkimus pidetään mielellään omassa lokerossa.
 
Tätä hän haluaa haastaa.
 
 – Ala menee eteenpäin yhteistyöllä. Liian usein olemme tahoillamme keksimässä pyörää uudelleen, kun voisimme tehdä monitieteisen yhteistyön ja avoimen tieteen periaatteilla.

Avoin tiede vie koko tutkijayhteisöä eteenpäin

 

 

Tolosen lähestymistapa monitieteiseen tekemiseen ovat digitaaliset ihmistieteet, digital humanities. Vuosien yhteistyö tietojenkäsittelytieteilijä Leo Lahden kanssa on avannut silmiä siitä, mitä metodeja humanistiseen tutkimukseen voidaan soveltaa.

– Ideana on, ettei tietojenkäsittelytieteilijä vain tee humanistille sovellusta. Yhteistyö perustuu sille, että kysymystä ratkotaan alusta asti yhdessä.
 
Hän, Leo Lahti ja kumppanit tutkivat tällä hetkellä julkisen keskustelun kehitystä ja varhaismodernin ajan tiedontuotantoa Euroopassa. Hankkeen erikoisuus on, että kaikki tutkimusaineistot ja niihin liittyvät koodirivit ovat avoimesti käytettävissä.

– Siitä hetkestä, kun ollaan saatu raakadata ja ryhdytty käsittelemään sitä, ovat muut tutkijat voineet tsekata joka ikisen askeleen, joka ollaan tehty.

Eli toinen, samasta aiheesta kiinnostunut tutkija, voi vapaasti soveltaa Tolosen ja kumppaneiden tekemää työtä omiin tarkoituksiinsa.

Avoimeksi tekeminen on tietoisesti hyvin tärkeä osa tutkimusta.

Avoimeksi tekeminen on yhteisölle ylpeyden aihe ja tietoisesti hyvin tärkeä osa tutkimusta.

– Sehän on tosi arvokasta, että joku käyttää sun juttuja. Avoin tiede vie koko tutkijayhteisöä eteenpäin.

Joku kehittää, jokainen hyötyy

Tolosen hankkeen avoin data on säilötty koodareiden suosimaan GitHub-palveluun. Helsingin yliopiston oma tutkimusinfrastruktuurihanke MILDRED:n kehitys etenee samalla kovaa vauhtia. Tolonen itse toimii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.
 
– MILDRED tulee auttamaan siinä, miten tutkija pystyy löytämään ja hyödyntämään yliopiston tutkimusdataa.

Ja kun yksi tutkija työstää aineistoaan, toiset hyötyvät. Koodauksessa käytettävän  R-ohjelmistokielen perusta on siinä, että käyttäjät kehittävät sen käyttöä eteenpäin. Kun tutkimus etenee, samalla käyttöympäristö kehittyy.

– Kenenkään ei tarvitse tehdä samaa asiaa toista kertaa.

Avoin kansainvälinen ekosysteemi

Tutkimusdatan avaaminen muiden käyttöön muuttaa kansainvälistä yhteistyötä perusteellisesti.

Samasta aiheesta kiinnostunut Oxfordin yliopiston tutkija voi yhtä vapaasti työstää Tolosen avointa aineistoa kuin Helsingissä istuva kollega. Ilman, että yhteistyöstä pitää sopia paperilla.

Projektimme on täysin avoimessa kansainvälisessä ekosysteemissä...Mukaan ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet.

– Teemme edelleen formaalia yhteistyötä, mutta samalla koko projektimme on täysin avoimessa kansainvälisessä ekosysteemissä, jossa ei tarvitse sopia yhteistyöstä. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet.

Kiinnostuneita ja projektiin mukaan haluavia on riittänyt. Samaa aineistoa tutkitaan nyt myös Oxfordissa ja Cambridgessa. Eurooppalainen tutkimusorganisaatio CERL taas lahjoitti Toloselle merkittävän raakadatan kuullessaan hänen visioistaan.
 
– Avoimen tieteen kysymyksissä ei olla kansainvälisesti vielä pitkällä. Siksi tämä projekti herättää paljon mielenkiintoa. Tää on monessa mielessä uniikki juttu.

Tolonen on myös kansainvälisen konferenssin PHOS16 pääjärjestäjänä, joka kokoaa avoimen tieteen tekijöitä Helsinkiin marras-joulukuun vaihteessa.

Elämää big datan kanssa

Avoimuus on tieteelle valtava mahdollisuus. Tälle digihumanistille yhteistyö tietokoneen ja tietojenkäsittelytieteilijä Leo Lahden kanssa on noussut arvoon arvaamattomaan.
 
– Aineiston käsittely 1 000 vuoden ajanjaksolta todella on mahdollista.
 
Datan käsittelyyn liittyy toki viheliäisyyksiä. Esimerkiksi aineiston putsaamiseen saa kulumaan todella paljon aikaa. Ei automatisointi sentään käsityötä poista.
 
Silti jokaisen esteen ylittäminen on sen arvoista. Työn vaikutus voi levitä pidemmälle kuin uskoisikaan.
 
Kysyttäessä, pitäisikö kaikista humanisteista tehdä koodari, Tolonen naurahtaa.

Ei hän humanistista koodaria halua tehdä, mutta yhteistyötä koodarin kanssa hän suosittelee.
 
– Oman tutkijaidentiteetin säilyttäminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on myös uudistaa omaa tekemistä. Metodipohjan laajentaminen ja monitieteinen yhteistyö on vienyt minut aivan uusien kysymysten äärelle.

Lue lisää:

● 375 Humanists – Mikko Tolonen
● Historiankirjoitus uusiksi avoimen tieteen menetelmin – digitaaliset ihmistieteet nostavat päätään. CSC-verkkolehden artikkeli
● #DHH16 DH Hakathon toi yhteen humanistit ja tietojenkäsittelijät