Hoitohenkilökunta voi keskustelun yleisiä lainalaisuuksia hyödyntämällä estää ylimääräisen vastarinnan muodostumisen, ilmenee Helsingin yliopistossa perjantaina tarkastettavasta Hanna Falkin väitöstutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan hoitokeskustelun etenemistä tukee esimerkiksi potilaan omien sanojen toistaminen ammattilaisen puheenvuoroissa. Tämä on tärkeää esimerkiksi, kun halutaan osoittaa yhteys painonlaskun ja anorektikon omien halujen ja tekojen välillä.
Kun tavoitteena on saada potilas puhumaan ja tunnistamaan oma sairautensa, liian monimutkaiset tai suljetut ja polaariset kysymykset eivät jätä tilaa potilaan äänelle. Sama pätee hyvin ehdottelevaan puhetyyliin.
Sairauden kieltäminen on anoreksiassa yleistä. Esimerkiksi viive potilaan puheenvuoron alussa voi merkitä etäisyyden ottamista.
Yhteistyön ilmapiiri on tärkeä
Hoitokeskusteluissa näkyy selvästi kirjallisuuden suositus anoreksiapotilaan ymmärtämisestä ja toisaalta tiukkuudesta. Anorektikkoa tuetaan ja informoidaan sairaudesta ja sen oireista, mutta toisaalta häntä haastetaan keskusteluissa.
Suomalaisen terveydenhuollon keskusteluja on tutkittu paljon, mutta nyt valmistunut väitös on ensimmäinen keskusteluanalyyttinen tutkimus anoreksiapotilaista. Tutkimuksen perusteella anoreksian hoitokeskusteluilla on monia yhtäläisyyksiä esimerkiksi psykoterapian, diabetesneuvonnan ja riippuvuuksien hoidon kanssa.
Tutkittavina oli 13–17-vuotiaita tyttöjä, jotka olivat hoito-ohjelmansa alkupuolella. Tutkimuksen kohteena olevat ammattilaiset olivat psykiatrisia hoitajia, psykiatreja ja lastenlääkäreitä. Tutkijan analyysi perustuu kahdenkeskisissä hoitotilanteissa taltioituihin videonauhoitteisiin.
Anoreksia nervosa eli laihuushäiriö on oireyhtymä, jossa poikkeuksellinen syömiskäytös johtaa nälkiintymiseen ja merkittävään painonpudotukseen. Siihen sairastuneet ovat yleensä nuoria. Anoreksia on huomattavasti yleisempi tytöillä kuin pojilla.
VTM Hanna Falkin väitöstyö Discussing Anorexia: A conversation analytical study on treatment discussions between anorexic patients and professionals tarkastetaan perjantaina 30.8. klo 12.00 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Unioninkatu 34, auditorio XIV. Tutkimus kuuluu sosiologian alaan.