Anna opiskelijoiden kertoa, millaista on opiskella Helsingin yliopistossa.
Hieman vanhempia opiskelijatarinoita voit lukea Opiskelijoita äänessä -blogista.
Olen Tiia, suomen kielen maisterivaiheen opiskelija. Välivuoden mittaisen vaiheilun ja toimitusharjoittelijan työpestin jälkeen päätin hakea opiskelemaan suomen kieltä – ala ja sen työmahdollisuudet tuntuivat laajoilta ja mielenkiintoisilta.
Suomen kielen opinnot yllättivät opintojen edetessä monipuolisuudellaan. Opintoihini on mahtunut kaikkea kieliopin jankkaamisesta eri kielen alojen tutkimiseen. Oma erikoistumiseni tekstintutkimukseen ja tietokirjallisuuteen tapahtui ihan vahingossa, mutta suunta tuntuu oikealta.
Haaveeni toimittajan työstä ovat spesifioituneet ja vahvistuneet opintojen aikana. Olen päässyt perehtymään minua kiinnostaviin asioihin niin suomen kielen kuin muidenkin opintojen saralla. Opinnoistani ruokakulttuurin, taidehistorian, estetiikan ja viestinnän parissa olen saanut asiantuntemusta monelle eri elämänalueelle ja oma erikoisala alkaa hiljalleen näin opintojen loppusuoralla hahmottua. Oman alan töille ei ole vielä löytynyt aikaa, mutta elättelen toiveita harjoittelupaikasta, jonka avulla saisin hieman jalkaa alan oven väliin.
Parhaat opiskelumuistot liittyvät varmasti ainejärjestötoimintaan. Olen jossain määrin häärännyt Siula ry:n – suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien ainejärjestön – parissa jo opintojeni alusta alkaen. Kolmantena opiskeluvuotenani järjestötoiminta alkoi kuitenkin kiinnostaa sen verran, että päädyin mukaan hallitukseen, ja nyt viidentenä vuotenani toimin hallituksen puheenjohtajana. Ainejärjestö on minulle hyvin rakas ja sen myötä olen löytänyt elinikäisiä ystäviä. Erilaisten ihmisten kirjo on ihana, mutta kaikkia meitä yhdistää rakkaus kieleemme.
Suomen kielen opiskelu on käytännönläheistä ja kiinni tässä hetkessä. Opiskelijat voivat päästä mukaan tutkimushankkeisiin jo opintojen alkuvaiheessa. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -tutkimushankkeessa (2017–20) kerätään tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteisvoimin vähintään sadan Suomessa asuvan kielellinen elämäkerta.
Verkkosanakirja kuvaa kantasuomen kauden sanaston, n. 2000 sanan alkuperän. Sanakirjan sisältö uudistuu ja täydentyy jatkuvasti tiedon kertyessä ja käsitysten muuttuessa.
Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja-projektissa on mukana myös opiskelijoita ja siinä tuodaan suomalainen etymologiantutkimus digitaalisen humanismin aikaan.