Tuoreessa kirjassaan Pragmatic Realism, Religious Truth, and Antitheodicy: On Viewing the World by Acknowledging the Other uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström tarkastelee ”ikuisia” kysymyksiä, jotka askarruttavat ihmisiä ajasta toiseen.
"Tutkimukseni on filosofista perustutkimusta uskonnonfilosofian ja yleisempien etiikan ja metafysiikan kysymysten parissa. Kärsimystä, inhimillisen elämän merkityksellisyyttä tai merkityksettömyyttä, uskonnollisen uskon rationaalisuutta tai irrationaalisuutta sekä todellisuuden perusluonnetta koskevat filosofiset kysymykset ovat pysyvästi ajankohtaisia."
Pihlström käsittelee teoksessaan kärsimyksen ja pahuuden ongelmaa pragmatistisen uskonnonfilosofian kautta. Hän kritisoi teodikea-argumentteja, jotka oikeuttavat kärsimystä korostamalla kärsimyksestä seuraavia hyviä päämääriä. Tällainen ajattelu näyttäytyy vahingollisena, sillä se ohittaa yksilön näkökulman maailmaan ja kärsimykseen. Antiteodikea-ajattelu kulkeekin Pihlströmin teoksessa punaisena lankana.
"Argumentoin kirjassani, että teodikeoiden taustalla on metafyysinen realismi, jota on syytä kritisoida paitsi pragmatismin näkökulmasta yleisesti myös antiteodikea-ajattelun näkökulmasta erityisesti, koska se ikään kuin jättää sivuun kärsimyksen uhrin ainutkertaisen perspektiivin tavoitellessaan harmonista kokonaiskuvaa – "Jumalan näkökulmaa."
Lisäulottuvuuden aiheeseen tuo kirjan luku, joka tarkastelee teodikea-ajattelun kysymyksiä wittgensteinilaisen uskonnonfilosofian kontekstissa.
"Tämä on sikäli relevanttia aiheen kannalta, että wittgensteinilaisessa perinteessä on kritisoitu sekä realismia että teodikeoita osin muun muassa pragmatismin suhteen analogisella tavalla."
Helsinki University Pressin aloittaessa toimintansa Pihlström päätyi sekä tarjoamaan kirjaideaansa HUPille että osallistumaan kustantamon toimintaan toimitusneuvoston jäsenenä. Pihlström näkee, että tutkimuksen sisältö tulee parhaalla mahdollisella tavalla siitä kiinnostuneiden tutkijoiden ulottuville, jos julkaisukanava on avoin.
"Avoimen julkaisemisen merkitys lisääntyy kaiken aikaa kaikilla aloilla. Perinteisillä humanistisilla aloilla monografian merkitys tieteellisen julkaisemisen keskeisenä muotona on yhä suuri. Monografiajulkaisemisenkin on kuitenkin seurattava aikaansa, ja siksi open access -kustantaminen on mielestäni tärkeä ja jatkokehittelyn arvoinen hanke."
Pihlströmin mukaan avoin julkaiseminen ei todennäköisesti voi kokonaan korvata perinteistä kaupallista kirjakustantamista, mutta näkee sen aseman varmasti vahvistuvan.
"Humanistisilla aloilla ei varmaankaan ole vielä mahdollista luopua kokonaan kaupallisten kustantajien kustantamien maksullisten kirjojen julkaisemisesta. Mutta HUPin kaltainen open access -toiminta on merkittävä askel oikeaan suuntaan."
Sami Pihlström on uskonnonfilosofian professori Helsingin yliopistossa. Pihlström on julkaissut laajasti muun muassa pragmatismin traditiosta, realismin ongelmasta ja uskonnonfilosofiasta.
Tämä uutinen on osa juttusarjaa, jossa kerrotaan Helsinki University Pressin uusista julkaisuista ja esitellään HUPin kirjoittajia sekä heidän ajatuksiaan avoimesta julkaisemisesta.