Nimeni on Madeleine Forsén ja opiskelen pohjoismaista kirjallisuutta. En ole koskaan ollut mikään varsinainen kirjallisuusintoilija, vaan kiinnostus kirjallisuutta kohtaan on ennemminkin syntynyt opintojen aikana. Ei todellakaan ollut itsestään selvää, että alkaisin opiskella kirjallisuutta tai kieliä. Kiinnostus kirjoittamista, lukemista ja kieltä kohtaan on kuitenkin. koko ajan kulkenut mukanani.
Lukion jälkeen tuntui etten osannut valita suuntausta koska minulla oli liikaa kiinnostuksen kohteita; jo mainittujen ohella muun muassa terveys, teatteri, musiikki, uskonto ja viestintä. Äidinkielenopettajani (suurkiitos Eva!) ehdotti minulle pohjoismaisen kirjallisuuden koulutusta. Myöhemmin kun pääsin opiskelijaksi, huomasin että kirjallisuuden ja kielen opinnoissa on kyse paljon enemmästä kuin kieliopin pänttäämisestä ja kirjallisuushistorian tankkaamisesta. Täällä sain sisällytettyä opintoihini suurimman osan kiinnostuksen kohteistani!
Valitsin jatkaa kirjallisuuden ja kielen opintojani maisterivaiheessa osittain sen takia, että pidin kovasti kandivaiheen opinnoista. Olin myös oivaltanut kuinka suurta hyötyä näistä opinnoista voikaan olla. Kirjallisuus on opettanut minulle täysin uusia näkökulmia sosiologialla maustetusta nykyajan tutkimuksesta historiallisten henkilöiden elämiin ja edelleen runouden feministiseen analyysiin.
Olen käynyt kursseja draamasta ja kirjallisuuden eettisestä analyysistä, lukenut musiikkiteksteistä ja opetellut kirjoittamaan sekä kriittisesti että kaunokirjallisesti. Kielenopintojeni takia olen etevä kielenkäyttäjä, mutta samalla tarkkaavainen ja empaattinen kuuntelija. Minulla on syvällistä tietoa retoriikasta ja viestinnästä sekä pohjoismaisesta kielihistoriasta ja eri pohjoismaisten kielten osaamisesta.
Opintojen aikana olen ennen kaikkea kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja jatkuvasta itseni kehittämisestä. Kun leikkauksia ja yhteiskunnallista tuottavuutta ynnätään, humanismia ei useinkaan katsota hyvällä. Oletettavasti tämä johtuu siitä, että meidän alamme eivät rakennu koville faktoille ja absoluuttisille totuuksille. Tai siitä, että moni meistä ei valmistu suoraan tiettyyn ammattiin. Minun näkökulmastani nämä ovat valtavia etuja sekä itselleni että elinkeinoelämälle. Tulen valmistumaan ennen kaikkea yksilöksi 2.0, jolla on valmiudet tarkastella kriittisesti sekä itseäni että ympäristöäni, mutta myös osaavaksi akateemisesti koulutetuksi pohjoismaiden asiantuntijaksi. Voin työskennellä esimerkiksi kielentarkastuksen, kääntämisen, kirjallisuuskritiikin, tutkimuksen tai kulttuurityön saralla.
En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sen kuitenkin tiedän, että moni työpaikka voi hyötyä taidoistani. Voin kuitenkin kehittyä ja kehittää taitojani vielä enemmän monessa paikassa. (Lisäksi ohjelman opettajat ovat mielettömän innostuneita. Työskentelemme usein pienryhmissä, jokaisella on mahdollisuus saada oman äänensä kuuluviin, näkyä ja saada apua.)
Minulle koulutusohjelman valinta ei koskaan ole ollut mikään sattuma. Olen aina ollut kiinnostunut kielistä ja viestinnästä, ja koulussa pidin kaikista eniten äidinkielen ja vieraiden kielten opetuksesta. Lisäksi sydämessäni on aina ollut erityinen paikka pohjoismaille. Olen kasvanut Ruotsissa, isäni on ruotsalainen ja äitini suomalainen, joten minulla on lapsuudesta asti ollut tiivis yhteys molempiin maihin.
Mutta mitä pohjoismaisten kielten opintosuunnassa oikeastaan opiskellaan? Aivan kuten nimi antaa ymmärtää, fokuksessa on pohjoismaiset kielet. Opiskeluaikanani olen ensinnäkin syventänyt osaamistani ruotsin kielessä ja oppinut, miten kieli toimii kieliopillisesti, syntaktisesti ja pragmaattisesti. Kieli ei kuitenkaan ole pelkkää kielioppia, ja täällä saa oppia myös ruotsin kielen kehityksestä ja ruotsinkielisestä kirjallisuudesta.
Ensimmäisten opiskeluvuosien aikana saa tutustua myös pohjoismaisiin naapurikieliin norjaan, tanskaan ja islantiin. Pohjoismaisista kielistä ja niiden historiasta saa laajan yleiskuvan, joka yhdistyy sekä kirjallisuuteen ja kulttuuriin että kielelliseen yhteisöllisyyteen.
Yksi niistä asioista, jotka ovat viehättäneet minua eniten yliopistolla on ohjelmamme koko. Pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien yhteisö, jota kutsutaan ”Nordica”-nimellä, on aika pieni. Täällä oppii nopeasti tuntemaan muita pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuden opiskelijoita, ja opettajiinkin kehittyy hyvä suhde. He ovat aina valmiita auttamaan ja vastaamaan kaikenlaisiin opiskelijoita askarruttaviin kysymyksiin.
Pohjoismaisten kielten opiskelussa yksi ehdoton valttikortti on ne edellytykset joita saa tulevaisuutta varten. Ohjelman laajan olemuksen vuoksi opiskelijasta tulee asiantuntija monilla eri nordistiikan osa-alueilla. Täällä voi valmistautua erilaisiin urapolkuihin, kuten tutkijaksi, kieliasiantuntijaksi tai opettajaksi. Opiskeluvuosieni aikana olen huomannut, että viimeksi mainittu innostaa minua eniten, ja tulevaisuudessa haluaisinkin opettaa ruotsia ja kirjallisuutta yläasteella tai lukiossa. Haluan omalta osaltani vaikuttaa siihen, että nuorisosta tulisi ajattelevaisia, fiksuja ja demokraattisia aikuisia ihmisiä, jotka kantavat vastuunsa yhteiskunnastamme ja maailmastamme tulevaisuudessakin.
Nimeni on Susanna Nygård ja olen viidennen vuoden pohjoismaisten kielten opiskelija, nyt maisterivaiheessa. Valinnaisissa opinnoissani olen syventynyt pohjoismaiseen kirjallisuuteen ja kasvatustieteeseen. Ensisijaisena tavoitteenani onkin saada pätevyys työskennellä äidinkielenopettajana, minkä opintovalintani mahdollistavat. Mielestäni hienoin asia pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien ohjelmassa on, että tunnen olevani valmis työskentelemään monenlaisten asioiden parissa. Tulevaisuudensuunnitelmiini kuuluu opettajuuden ohella myös työskentely kielenhuollon ja oppimateriaalien parissa. Nykypäivän työmarkkinoita ajatellen on rohkaisevaa, että valmistuneena maisterina voin hyvinkin työllistyä missä tahansa näistä.
Siinä missä kandivaiheen opinnot antoivat minulle tukevan perustan siitä mistä lähteä liikkeelle, maisteriopinnot puolestaan syventävät oman alan erityisosaamistani. Toisinaan kandivaiheessa saattoi tulla sellainen olo, että opinnot ovat hyvin teoreettisia ja vaikeita siirtää käytäntöön. Maisterivaiheessa olen kuitenkin saanut paljon lisää työkaluja tähän. Yliopistossa on suuri vapaus valita kursseja ja opintojaksoja, jotka edistävät omia urahaaveita. Toisaalta voi myös syventyä aiheisiin, jotka vain tuntuvat mielenkiintoisilta. Itse valitsin maisteriohjelman opettajanuraa ajatellen, sillä äidinkielenopettajan pätevyyteen vaaditaan todella spesifiä opintovalikoimaa. Kasvatustieteen ja pohjoismaisten kielten opintojen yhdistelmä antaa hyviä valmiuksia viedä omaa osaamista käytäntöön.
Opintojen jatkaminen kandivaiheen jälkeen oli minulle itsestäänselvyys. Mahdollisuudet syventää tietojani ja taitojani sekä saada laajempi ymmärrys tulevaisuudennäkymistä ovat olleet kullanarvoisia. Toisinaan mahdollisuudet työelämässä humanistina ja kielitieteilijänä voivat tuntua vaikeilta hahmottaa, mutta maisteriohjelmassa olen oivaltanut että mahdollisuuksia on monia ja tulevaisuus näyttää valoisalta!
Olen Rebecca Nordman ja opiskelen neljättä vuotta pohjoismaisia kieliä. En vielä tiedä minne elämä minut vie, mutta tällä hetkellä aion, ja kouluttaudun, (ruotsin kielen) äidinkielenopettajaksi.
Aloitin maisteriopintoni syksyllä 2017, muutama kuukausi sitten. On tosin tunnustettava, että otin varaslähdön ja suoritin muutaman kurssin jo keväällä. Osan opinnoistani olen myös suorittanut ulkomailla opiskelijavaihdossa. Tähän mennessä maisteriopinnot ovat olleet valtavan mielenkiintoisia ja samalla käytännönläheisiä. Ainakin minulle on avautunut aivan uudella tavalla se, miten pohjoismaisten kielten ja yleensäkin kielitieteiden osaamista voisi hyödyntää vielä paremmin monissa eri ammateissa ja monilla työpaikoilla.
Opinnoissani olen siis erikoistunut ruotsin kielen aineenopettajaksi. Minusta erityisen inspiroivaa on ajatus siitä, että voin tulevaisuudessa jakaa eteenpäin omaa äidinkielen käyttämisen iloani, oli kyseessä sitten lukeminen, ymmärrys tai luova kirjoittaminen. Toisaalta minua kiinnostaisi tulevaisuudessa myös työskentely mediassa tai kulttuurialalla.