Kolme hankkeista sijoittuu humanistiseen tiedekuntaan ja yksi matemaattis-luonnontieteelliseen ja maatalous-metsätieteelliseen.

Akatemiatutkija Josephine Hoegaertsille, apulaisprofessori (Associate Professor, University of Michigan) Maria Lasonen-Aarniolle, akatemiatutkija Mari Pihlatielle ja tutkijatohtori Marja Vierrokselle on myönnetty Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) starting grant -rahoitus.

Hoegaertsin, Lasonen-Aarnion ja Vierroksen tutkimushankkeet sijoittuvat keskustakampukselle humanistiseen tiedekuntaan ja Pihlatien tutkimus Kumpulan ja Viikin kampuksille matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan laitokselle ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden laitokselle.

Digitutkimusta papyrus-aineistoista ja 1800-luvun poliittisista puheista

Marja Vierroksen tutkimusprojektissa Digital Grammar of Greek Documentary Papyri tarkoituksena on kehittää avoin tutkimusyhteisöä hyödyttävä työkalu kreikan kielen tutkimukseen. Vierros on kehittänyt jo aikaisemmissa tutkimuksissaan työkaluja siihen, miten katkelmallisia papyrus-aineistoja voi tutkia modernein menetelmin.

− Papyruksissa näkyy kreikan kielen kehitys eri tavalla kuin kaunokirjallisissa teksteissä. Niiden avulla pääsee kurkistamaan kreikkalaisten arkeen ja käyttökieleen ja tutkimaan kielen muutoksia, Vierros kertoo.

"Digitaalisia menetelmiä on käytetty pitkään nykykielten tutkimuksessa, mutta menetelmät eivät ole soveltuneet kovin hyvin latinan ja kreikan kielen tutkimukseen."

Kreikankielisiä papyrus-aineistoja on olemassa 1000 vuoden ajalta, noin vuodesta 300 eaa. suunnilleen vuoteen 700 jaa. Aineistot ovat jo olemassa digitaalisessa muodossa.

− Digitaalisia menetelmiä on käytetty pitkään nykykielten tutkimuksessa, mutta menetelmät eivät ole soveltuneet kovin hyvin latinan ja kreikan kielen tutkimukseen. On todella hienoa, että sain hankkeelleni eurooppalaisen rahoituksen. Se on hyvä signaali koko pienelle alallemme, Vierros riemuitsee.

Josephine Hoegaertsin tutkimushankkeessa Vocal articulations of parliamentary identity and empire tarkastellaan 1800-luvun poliitikkojen ja politiikan äänimaisemaa sekä poliittisen puheen vaikutuksia Euroopassa ja siirtomaissa.

Muun muassa äänitutkimuksen ja historian tutkimuksen metodologioita yhdistelevässä projektissa pureudutaan aikaan ennen äänitallenteita. Hankkeessa tutkitaan ja mallinnetaan politiikkojen artikulaatiota sekä hallinnollisen kielen, äänenkäytön ja valtasuhteiden kehollistamista. Aineistona toimivat parlamenteissa pidettyjen puheiden käsikirjoitukset sekä aikalaisraportit ja uutiset.

Epistemologiasta ilmakehätieteisiin ja metsäekologiaan

Maria Lasonen-Aarnion projekti Success and Competence in Epistemology and Beyond kehittää ja soveltaa uutta lähestymistapaa epistemologiassa.

Projektin ytimessä ovat perustavat normatiiviset kysymykset: “Miten meidän tulisi muodostaa uskomuksia?” ja “Miten meidän tulisi arvioida uskomuksia?”. Kompetenssin käsitteellä on projektin lähestymistavassa keskeinen rooli. Tässä mielessä se jatkaa hyve-epistemologista perinnettä.

Tutkimushankkeen keskeinen hypoteesi on, että lähes mikä tahansa normatiivinen menestys on mahdollista ilman kompetenssia: on esimerkiksi olemassa epäkompetenttia tietoa. Projekti osoittaa, miten epäkompetentin menestyksen ja kompetentin epäonnistumisen kategorioiden tarkastelu auttaa ratkaisemaan epistemologian keskeisiä ongelmia. Lähestymistapaa sovelletaan myös rationaalisuuden ja etiikan tutkimukseen.

Mari Pihlatien tutkimushankkeen From processes to modelling of methane emissions from trees (MEMETRE) keskiössä ovat puiden metaanipäästöjen prosessit ja merkitys metsien metaanitaseissa. Projektissa tutkitaan ilmastonmuutosta ja boreaalisia metsiä sekä selvitetään, mikä on boreaalisen vyöhykkeen puiden rooli kasvihuonekaasu metaanin lähteenä ja nieluna.

ERC-rahoitus on huippuarvostettua

Humanistisen tiedekunnan dekaani Hanna Snellman iloitsee rahoitusmyönnöistä ja muistuttaa tutkijoiden liikkuvuuden mukanaan tuomasta aivotuonnista Helsingin yliopistolle.

"Suomessa on ollut viime aikoina paljon puhetta ja huolta akateemisesta aivoviennistä ja siitä, miten akateeminen tutkimus on vaikeutunut. Nämä ERC-rahoitukset ovat kuitenkin esimerkki päinvastaisesta."

Maria Lasonen-Aarnio on tehnyt perustutkintonsa Helsingin yliopistossa ja jatko-opintonsa sekä akateemisen uransa ulkomailla, Oxfordin ja Michiganin yliopistoissa. Nyt ERC-rahoituksen myötä hän palaa Helsingin yliopistoon. Josephine Hoegaerts on puolestaan saapunut kaksi vuotta sitten tekemään tutkimusta tutkijakollegiumiin. Hänen tohtorintutkintonsa on Leuvenin yliopistosta, ja ennen Helsingin yliopistoa Hoegaerts on työskennellyt vierailevana tutkijana Lontoossa, Leipzigissa ja Pennsylvaniassa.

− Suomessa on ollut viime aikoina paljon puhetta ja huolta akateemisesta aivoviennistä ja siitä, miten akateeminen tutkimus on vaikeutunut. Nämä ERC-rahoitukset ovat kuitenkin esimerkki päinvastaisesta, Snellman sanoo.

− Erityisesti olen iloinen siitä, että Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta koetaan houkuttelevaksi ja hyväksi ympäristöksi kansainväliselle huippututkimukselle.

Euroopan tutkimusneuvosto tukee tutkimusta kaikilla tieteenaloilla. Tiukasti kilpailtu ERC-rahoitus vaikuttaa myös yliopistorankingeihin. Tänä vuonna Euroopan tutkimusneuvosto myönsi yhteensä 605 miljoonaa euroa starting grant -rahaa yhteensä 406 tutkijalle ympäri Eurooppaa.

Naistutkijoiden määrä rahoitusmyönnön saaneista (40 %) oli suurin kautta aikojen ERC-rahoitusmekanismin historiassa.

Videolla Helsingin yliopiston ERC-tutkija Anna-Liisa Laine kertoo, mitä rahoitus on hänelle mahdollistanut.

Lisätietoa

Eu­roo­pan tut­ki­mus­neu­vos­to ERC:n ra­hoit­ta­ma tut­ki­mus Helsingin yliopistossa