Linus Torvaldsin 90-luvun alussa Helsingin yliopistolla kirjoittamat 10 000 koodiriviä mullistivat ohjelmistoteollisuuden perin juurin ja lopullisesti, Euroopan komission tutkimus-, tiede- ja innovaatiokomissaari Carlos Moedas määrittelee.
Yliopiston lukuvuoden avajaisissa tänään puhuessaan komissaari Moedas poimi juuri Linux-käyttöjärjestelmät esimerkikseen, kun hän pohti avoimuuden arvoa tieteessä, Euroopassa ja maailmassa.
‒ Linuxin avoin ja yhteistyöhön perustuva luonne on sen ilmiömäisen menestyksen ydin, Moedas painottaa.
Avoimuus on Moedasille kuitenkin paljon enemmän kuin avointa koodia tai edes informaation, tiedon ja tieteen menetelmien avointa saatavuutta.
‒ Yhteistyön tärkeydestä muistuttaminen on suurimpia lahjoja, jonka akateeminen yhteisö voi yhteiskunnalle antaa — ja aivan erityisesti tämä pätee meidän ajassamme, joka tarjoaa loputtomat mahdollisuudet maailmanlaajuiseen yhteistyöhön yhteisten ongelmien ratkaisemisessa.
‒ Linuxin kaltaiset avoimet innovaatiot tapahtuvat usein oppialojen risteyskohdissa, eikä mikään ala synnytä todellista edistystä yksin, komissaari arvioi.
Euroopan äänenvahvistin
Monenkirjavan yhteisön koheesio ja yhteydentunne ovat myös kuihtuvaksi manatulle maanosallemme ratkaisevan tärkeäitä, komissaari tähdentää. Ne ovat Euroopan äänenvahvistin globaaleissa vuoropuheluissa.
Komissaari patistikin ajattelijoiden ja keksijöiden yhteisöä yhä avosylisempään ja laajakatseisempaan siteiden luomiseen, aivan kuten juhlien avauspuheen pitänyt yliopiston rehtori Jukka Kolakin.
Moedas siteerasi italialaisen avaruuslentäjä Luca Parmitanon tiedekäsitystä, jonka mukaan tiede on kuin pyramidi: Jos tähtää entistä korkeammalle, pohjaakin on lavennettava. Vain näin avoimuudelle syntyy tilaa ja se alkaa hyödyttää meitä.
‒ Jos tahdomme tieteen läpimurtoja ja keksintöjä, tietopohjan on oltava iso.
Niin komissaari Moedas, rehtori Kola kuin juhlassa heidän lisäkseen puhuneet pääministeri Juha Sipilä ja Professoriliiton Jaana Hallamaakin uskovat, että akateemisten ajattelijoiden avainrooli on erityisen helppo ymmärtää ja muistaa Helsingin yliopistossa, joka itse oli yhteisönä rakentamassa Suomen ideaa, suomalaista demokratiaa ja tasa-arvoon nojaavaa yhteiskuntaa.
Investointivaje pitää paikata
Akateemisen maailman yhteisöllisyys ja liittoutuminen eivät silti yksin riitä. Moedas sanoo. Tarvitaan myös taloudellisia panostuksia. Euroopassa vallitsee hänen mukaansa paha investointivaje, jota Euroopan historian suurin tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horizon 2020 osaltaan 80 miljardilla eurolla paikkaa.
Yksityisissä investoinneissa jäämme kuitenkin vakavasti jälkeen yhdysvaltalaisista ja aasialaista kilpailijoista, komissaari vertaili. Myös sillä saralla unioni pyrkii olemaan avuksi. Moedas viittasi komission heinäkuussa hyväksymään Euroopan strategisten investointien rahastoon, joka näkyy Suomessa jo hyvin konkreettisesti, uuden biotuotetehtaan rakennuksilla Äänekoskella.
‒ Nämä strategiset satsaukset – ”Juncker Plan, or, Katainen Plan” – ovat investoimista tietopohjaiseen talouteen.
‒ Edistystä syntyy kun sovellamme tietoamme yhdessä, Moedas sanoi ja kutsui myös valtioita osaltaan mukaan investoimaan osaamiseen, maanosamme tulevaisuuden nimissä.
Rehtori Kola totesi Helsingin yliopiston kompensoivan hallituksen tekemiä leikkauksia sekä Helsingin yliopistoon erityisesti kohdistamaa täsmäiskua panostamalla kansainvälisen rahoituksen hankintaan.
‒ Tiedämme ajattelun voiman, ja sen pohjalta rakennamme tulevasuutta, yhdessä kumppanien kanssa, myös vaikeimpina aikoina, Kola vakuutti.