Ensin paikat, sitten ihmiset, nyt esineet. Maailman verkottumista ei pysäytä enää mikään – varsinkaan Sasu Tarkoma, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori.
Esineiden internet, internet of things, on hänen juttunsa. Se on yksi niistä jutuista, jonka ympärillä riittää erityisen paljon pöhinää. Teollisuus pöhisee, startup-piirit pöhisevät, ajatushautomot pöhisevät.
Mistä kaikki tämä pöhinä?
– Paikkojen verkottuminen onnistui kaapeleiden ja satelliittiyhteyksien avulla, ihmisten verkottuminen taas älypuhelinten ja sosiaalisen median. Nyt internet laajenee esineisiin – ja niitä on paljon.
Katso vaikka ympärillesi. Voisiko kukkaruukku muistuttaa kastelusta, kattolamppu sammua poistuessasi huoneesta ja lenkkareissa oleva sensori navigoida sinut uudelle lenkkireitille? Voisi hyvinkin, sillä sitä esineiden internet on.
Tarkoma tosin puhuu vähän isommista esineistä. Älykaupungista, älyliikenteestä, itsestään ajavista laivoista, tehtaista ja massiivisista logistiikkaketjuista.
– Verkkoyhteyksien määrän kasvu tulee olemaan räjähtävää. Harva sitä miettii, mutta koko internet perustuu todella suurelle määrälle työtä. Insinöörit ja asiantuntijat säätää, optimoi ja rakentaa sitä koko ajan.
Ideat, joista tuli totta
Sasu Tarkomalla on meneillään useita IoT-hankkeita, joissa hän on tavannut alansa huippuja ja päässyt ensimmäisten joukossa tulevaisuuden teknologioihin käsiksi. Siinä ehtii syntyä kaikenlaisia ideoita.
Helsingin yliopistossa kehitettiin yksi maailman tarkimpia algoritmeja kuljetusmuodon tunnistamiseen älypuhelimen kautta. Syntyi startup-yritys Moprim ja Carat-sovellus.
Kuten yksi startup-yritys ja yksi 850 000 käyttäjän sovellus.
– Helsingin yliopistossa kehitettiin yksi maailman tarkimpia algoritmeja kuljetusmuodon tunnistamiseen älypuhelimen kautta. Tehtiin älyliikenteen kannalta sellaisia juttuja, joita Googlen rajapinnat tai Facebookin Moves ei pysty kertomaan. Prosessin lopputuloksena syntyi startup-yritys Moprim, joka vie nyt keksintöä eteenpäin.
Toisena kohokohtana oli Kalifornian yliopiston, Berkeleyn kanssa yhteistyössä syntynyt Carat-sovellus. Sovellus antaa käyttäjille neuvoja, miten älypuhelimen akusta saa enemmän irti. Nyt käyttäjiä on 850 000 ja käyttäjien puhelimien energiankulutus parantunut keskimäärin 20 prosenttia.
– Tutkimusprojektin pyörittämälle palvelulle tuo on aika uniikki käyttäjämäärä.
Yksilön tietosuoja on avoimen tieteen suuri kysymys
– Tälläkin hetkellä haluaisimme julkaista avoimeksi kaksi teratavua mobiilidataa, mutta ei voida valitettavasti tehdä sitä.
Tieteen avoimeksi tekeminen on se, mihin Tarkoma pyrkii. Tutkimuksen eteneminen, data ja tulosten toistettavuus – hän haluaa kaiken tekemisen avoimeksi. On koko tutkijayhteisön etu, että kiinnostavaa dataa voidaan hyödyntää tiederajojen yli.
Dataa häneltä löytyy aika mukavasti. Pelkästään 850 000 käyttäjän Carat-sovelluksesta saisi niin melkoisesti irti, että useampikin tutkija voisi innostua.
Mitä reunaehtoja datan avaamiseen liittyy?
Kun julkaistaan data-aineisto, yksittäistä henkilöä ei pidä voida tunnistaa.
– Yksi IoT-hankkeiden tärkeä näkökulma liittyy tietosuojaan. Datan käsittelyssä ja avoimeksi tekemisessä tietosuoja on tosi keskeinen juttu. Kun julkaistaan data-aineisto, yksittäistä henkilöä ei pidä voida tunnistaa siitä.
Pelottavaa ja samalla kiehtovaa: Esineiden internet seuraa ihmistä ja tallentaa yksilöstä kaikenlaista.
Siinä, miten kuluttaa puhelimen akkua tai etenee liikenteessä, on tunnistettavissa yksilöiviä piirteitä. Vaikka avoimelle datalle olisi kehitetty kuinka vahva suojaus, voi taustalla oleva julkinen aineisto paljastaa ihmisestä liikaa. Minusta ja sinusta.
Ne eivät saa päätyä vääriin käsiin.
Tarkoma ei vain tee avointa tiedettä – hän rakentaa siitä turvallista.
Siksi Tarkoma ei vain tee avointa tiedettä – hän rakentaa siitä turvallista. Yhdessä Aalto yliopiston kanssa on meneillään projekti, jonka tavoitteena on luoda koneoppimisen malli data-aineistojen suojaamiselle.
– Me kehitetään tutkijoiden käyttöön työkalupakkia, jossa on erilaisia suojausmenetelmiä. Ne tulevat tekemään tutkimusdatan avoimesta julkaisemisesta helpompaa.
New Yorkin liikennedata lennätettiin Suomeen
Berkeley, New Yorkin yliopisto, Cambridge ja hyvät kontaktit Aasiaan.
Esineiden internetin ja avoimen tieteen edelläkävijä on ehtinyt verkostoitua kansainvälisesti paljon.
Yhteistyö New Yorkiin on avannut muun muassa pääsyn maailman mahtikaupungin, Ison omenan dataan. Niin sanottujen big data -menetelmien avulla Tarkoma on joukkoineen tutkinut New Yorkia ja sen liikennettä.
Kaupungit, Helsinki mukaan lukien, kasvavat niin kovaa vauhtia, ettei älykäs liikenne ei ole vain kiva toive – se on koko kaupungin toiminnan edellytys.
Toivoa sopii, että Tarkoma ja kumppanit löytävät data-aineistojen suojaamiseen mahdollisimman hyviä ratkaisuja. Avoin data vaikkapa linja-auton liikkumisesta kaupungissa voi inspiroida tutkijoita tiederajojen yli.
Eli seuraavan kerran, kun istut liikenneruuhkassa, hymyile. Lohduttaudu sillä, että joku on jossain ratkaisemassa tätäkin asiaa.
Se joku voi olla Sasu Tarkoma.
Lue lisää:
● Carat energy profiler and smartphone analytics
● Take-5 and 5G Test Network Finland
● Nokia Center for Advanced Research
● Intel Collaborative Research Institute for Secure Computing at Helsinki
Lue muista avoimella datalla tehtävistä tutkimuksista ja tutustu avoimeen tieteeseen Helsingin yliopiston Avoin tiede -sivustolla.