Väitöstyössä arvioitiin ruandalaisten orpolasten psykososiaalista hyvinvointia keskittymällä heidän elinympäristöönsä ja saamansa huolenpidon laatuun. Tulosten mukaan elinympäristön vaikutus oli suuri orpolapsille. Esimerkiksi kolme ateriaa päivässä saaneet ja koulua käyneet orpolapset kokivat enemmän emotionaalista hyvinvointia ja vähemmän henkistä hätää.
Väitöstutkimuksen perustana on yli 400 ruandalaiselle orpolapselle tehty kysely, johon vastanneet tulivat neljästä eri elinympäristöstä: lasten itsensä hoitamista kotitalouksista, orpokodeista, kaduilta ja kasvattiperheistä.
Väitöstutkija Tehetna Casertan mukaan tärkein tulos oli, että psykososiaalisen hyvinvoinnin vaihteluväli pieneni huomattavasti, kun leimautumiseen, marginalisoitumiseen ja sosiaaliseen tukeen kiinnitettiin huomiota.
- Orpolasten ja ympäröivän yhteisön välinen vuorovaikutus on erittäin tärkeä tekijä orpolasten emotionaalisen ja henkisen terveyden kannalta. Tämän kompleksisen todellisuuden ymmärtäminen voisi johtaa aivan uudenlaiseen käsitykseen siitä, kuinka orpolasten psykososiaalista hyvinvointia voidaan parantaa, Caserta toteaa.
Elinympäristöllä vahva yhteys
koettuun leimautumiseen
Orpolasten psyykkistä haavoittuvuutta, kuten esimerkiksi leimautumisen kokemusta, tarkasteltiin suhteessa elinympäristöön, statukseen ja vanhempien kuolinsyyhyn. Lisäksi tutkittiin näiden tekijöiden vaikutusta emotionaaliseen hyvinvointiin ja henkiseen hätään. Tulokset osoittivat, että vain elinympäristöllä oli vahva yhteys koettuun leimautumiseen. Korkea leimautuminen oli yhteydessä heikkoon emotionaaliseen hyvinvointiin ja korkeaan henkisen hädän tasoon.
Tuloksista ilmeni myös, että AIDS-orpojen henkisen hädän kokemus oli syvempi kuin kansanmurhan tai muiden syiden takia orvoiksi jääneiden, kun arvioidaan leimautumista, marginalisoitumista ja sosiaalista tukea.
Sosiaalinen tuki yhteydessä
henkiseen hyvinvointiin
Väitöstutkimuksessa selvitettiin sosiaalisen tuen suhteellista merkitystä stressaavien tilanteiden sietokykyyn, joita vanhempien kuolema ja sen vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja henkiseen hätään aiheuttavat. Tulokset viittaavat siihen, että koettu korkea sosiaalisen tuen määrä on yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin ja vähempään ahdistukseen.
Tutkimukseen osallistuneille tehtiin suljettuja kysymyksiä sisältänyt kysely, jossa hyödynnettiin erilaisia psykososiaalista hyvinvointia, sosiaalista tukea, leimautumista ja marginalisoitumista sekä sosiodemografisia tekijöitä mittaavia menetelmiä.
Vaikka Afrikan orpolasten määrä kasvaa jatkuvasti Saharan eteläpuolisten maiden sotien, sairauksien ja luonnonkatastrofien takia, empiirisessä kirjallisuudessa on käsitelty hyvin vähän Afrikan orpolasten psykososiaalista hyvinvointia.
M.A Tehetna Caserta väittelee 9.1.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The psychosocial wellbeing of orphans and youth in Rwanda - Analysis of predictors, vulnerability factors and buffers". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Fabianinkatu 33, Auditorium XIV (3029).
Vastaväittäjänä on Professor Ilse Derluyn , Ghent, Belgium, ja kustoksena on professori Anna-Maija Pirtillä-Backman.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publication of the department of social sience 36 (2017).
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Lisätiedot: