Tällä hetkellä apulaisprofessorina Tokion farmaseuttisessa yliopistossa työskentelevä Tatu Lajunen on yhdistänyt Suomen ja Japanin jo vuosia. Opiskellessaan Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa hän luki samaan aikaan yliopiston silloisessa kielikeskuksessa japanin kieltä.
– Proviisoriksi valmistuttuani hain ja pääsin professori Arto Urtin yhteyksien kautta määräaikaiseksi tutkijaksi Santen-lääkeyhtiöön Japaniin. Teollisuuden työrupeaman jälkeen halusin kuitenkin vielä edetä akateemisessa tutkimuksessa, joten siirryin jatko-opiskelijaksi lyhyen Suomi-visiitin jälkeen tänne. Yhteensä olen ollut Japanissa eri jaksoissa jo yli viisi vuotta, Tatu Lajunen toteaa.
Tällä hetkellä Tatu Lajunen tutkii säädeltäviä nanokokoisia lääkkeenkantajia. Niiden avulla voidaan kohdistaa lääkevaikutusta määrätylle alueella ja vähentää lääkeaineen haittavaikutuksia. Lääkekantaja koostuu liposomeista eli lipidikaksoiskalvon ympäröimistä pusseista. Ne saadaan vapauttamaan sisällään oleva lääke, kun niihin kohdistetaan aktivoivaa lähi-infrapunavaloa. Tällä hetkellä Lajusen tutkimus painottuu syöpälääkinnän solu- ja eläinkokeisiin.
Biologiset lääkeaineet ja nanohiukkaset avuksi silmälääkinnässä
Suomeen ja FinPharmaan palattuaan Tatu Lajunen aikoo tutkia biologisten lääkeaineiden kohdentamista nanohiukkasten avulla. Biologiset lääkeaineet ovat tehokas terapiamuoto, ja niiden osuus on kasvanut yhä merkittävämmäksi markkinoille tulevissa uusissa lääkkeissä. Biologisten lääkeaineiden saattamisessa oikeaan vaikutuskohtaansa on kuitenkin vielä monia ongelmia. Suurimmat haasteet löytyvät erityisesti solun sisään kohdistetussa lääkinnässä ja haluttaessa kohdistaa lääkitystä silmän tai keskushermoston kaltaisiin suojattuihin elimiin.
– Olenkin kiinnostunut erityisesti silmälääkinnästä ja siihen liittyen erilaisista lääkkeenkantajien pinnoitteista ja aktivointimenetelmistä. Silmäsairaudet ovat kasvava ongelma väestön ikääntyessä. Niistä seuraa huomattavaa elämänlaadun alentumista sekä kansantaloudellisia kuluja – jopa satoja miljoonia euroja vuosittain Suomessa. Jos tehokas hoito voitaisiin saavuttaa kehittyneellä lääkkeenkantajalla, olisi sillä merkittävästi potilaiden elämää helpottava vaikutus.
Tatu Lajunen aikoo lisäksi yhdistää tutkimuksessaan virtauskammioiden solukokeita, joiden avulla pystyttäisiin simuloimaan eläinkokeita ja elimistöä. Simuloinnin avulla hän toivoo pystyvänsä tuottamaan toistettavaa, mutta elimistön kannalta merkityksellistä tutkimusdataa ilman laajamittaista koe-eläinten käyttöä.
Suomalaisten tutkimuskeskusten ja yliopistojen sujuva yhteispeli inspiroi
Pitkälle kehitettyjen biologisten lääkeaineiden tutkimuksen räjähdysmäinen kasvu ja niiden merkityksen kasvava ymmärrys on Tatu Lajusen mielestä ollut viime vuosina hienoa.
– Suomessa on alalla lukuisia lupaavia avauksia ja uskon Suomen olevan maailmankin mittakaavassa hyvin korkealla tasolla. Erityisesti minua inspiroi suomalaisten tutkimuskeskusten ja yliopistojen sujuva yhteispeli ja vahvuusalueiden hyödyntäminen. Byrokratian ei yleensä anneta estää mielenkiintoisia yhteistyöprojekteja ja mielestäni resurssien hyödyntäminen on Suomen tutkimuskentässä rationaalista.
Tatu Lajunen toivoo, että koronapandemian mediahuomio edistää tieteen arvostusta.
– Tämän vuoden tapahtumat ovat osoittaneet, että nykymaailmassa niinkin pienellä tekijällä, kuin huonon hygienian eläintorilla, voi olla mittavia maailmanlaajuisia vaikutuksia. Tähän täytyy varautua myös tulevaisuudessa. Käynnissä oleva pandemia on mielestäni tuonut esiin tieteellisen rationaalisen ajattelun ja uskottavan tutkimuksen tärkeyttä. Lääketutkimus ei ole vain värikkäitä nesteitä koeputkissa ja hienoja laitteita joista kuuluu ”ping!”, vaan pienin askelin ja suurin harppauksin etenevää kehitystä terveemmän elämän mahdollistamiseksi, Lajunen toteaa.
Tatu Lajunen aloittaa FinPharmassa yliopistotutkijana huhtikuun alussa 2021. Yliopistotutkijan tehtävä on Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen yhteinen tehtävä (50 % – 50 %). Farmasian tiedekunnassa Tatu sijoittuu farmaseuttisten biotieteiden osastolle. Helsingissä tutkimus tulee siis eniten linkittymään uuden professorin, Timo Laaksosen, kanssa tehtäviin, nanokokoisia lääkkeensaattomenetelmiä koskeviin projekteihin ja sitä myötä oman tutkimusryhmän kasaamiseen.
Farmasian laitoksella Kuopiossa Tatu Lajusen pääpainona tulevat erityisesti olemaan silmälääkintä ja ryhmän kehittyneet eläinkoemallit. Tutkimuksessa painotetaan erityisesti farmakokinetiikkaa.