Hännänpurentaa ehkäisevät toimet edistävät myös sikojen hyvinvointia. Ehjien häntien osuus sikatiloilla on hyvä mittari eläinten hyvinvointitasosta, sillä sikojen yleisen käyttäytymisongelman, hännänpurennan, taustasyy on eläimen kokema stressi. Tuottajia voitaisiin tulevaisuudessa palkita sikojensa suuresta ehjien häntien osuudesta, kertoo Anna Valros, eläinten hyvinvointitieteen professori ja SAPARO-hankkeen johtaja.
- On mahdollista kasvattaa sikoja niin, että hännänpurentaa esiintyy hyvin vähän, mutta kaikki tilat eivät siihen vielä pysty. Hännänpurennan ehkäisy on vaikeaa, eikä ongelmaan ole olemassa kaikilla tiloilla toimivaa varmaa ratkaisua. Jokaiselle tilalle on tehtävä erillinen riskikartoitus, ja sen perusteella räätälöity toimintasuunnitelma hännänpurennan ehkäisyyn. Tähän SAPAROsta toivotaan työkalua, jatkaa Valros.
- Jotta SAPAROsta tulisi mahdollisimman tehokas, Valros jatkaa, selvitämme tuottajilta, millaisia toimenpiteitä he ensisijaisesti suosivat hännänpurennan ennaltehkäisyssä. Keräämme heiltä mös palautetta, jossa saisimme kehitettyä SAPAROa mahdollisimman toimivaksi ja motivoivaksi. Tilojen ja tuottajien muutostarpeet ovat erilaisia. Tärkeintä on löytää kullekin sopivimmat toimenpiteet ja tavoitteet.
SAPARO-hankkeen rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö. Sen toteuttajatahot ovat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto yhteistyökumppaneinaan Suomen Sikayrittäjät ry ja Eläinten terveys ETT ry. Hankkeessa kehitetyn sovelluksen tekninen suunnittelu ja toteutus kilpailutetaan ohjelmistokehitysyritykseltä.
Lisätietoja: