Pekka Katajisto ja Ari Pekka Mähönen EMBO:n jäseniksi

Euroopan molekyylibiologian järjestö EMBO kutsuu jäsenikseen alansa ansioituneimpia tutkijoita. Tänä vuonna kutsun saivat ikääntymisen biologian professori Pekka Katajisto ja kasvien kehitysbiologiaa tutkiva akatemiaprofessori Ari Pekka Mähönen.

EMBO on vuonna 1964 perustettu tutkijajärjestö, jossa nykyiset jäsenet nimeävät ja äänestävät uudet jäsenet. Jäsenyyttä ei voi itse hakea.

Kantasolut uudistavat kudoksia 

Professori Pekka Katajisto työskentelee Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa ja biotekniikan instituutissa HILIFE-instituutissa. , miten elimistön kudokset korjaavat itseään ja miksi tämä kyky heikkenee ihmisen ikääntyessä. 

– Kudoksemme vaihtavat vanhoja ja vaurioituneita soluja uusiin. Useimmissa kudoksissa tästä vastaavat kantasolut. Jotta kudos toimisi vuosikymmeniä, kantasolujen täytyy tuottaa juuri oikeanlaisia soluja oikeissa suhteissa, Katajisto kertoo.

Hänen ryhmänsä selvittää, miten kantasolujen kyky uudistaa kudoksia muuttuu ajan myötä ja kuinka tämä lopulta johtaa ikääntymiseen. 

Katajistolle jäsenyys on tunnustus pitkäjänteisestä työstä.

– EMBO-jäsenyys on hieno tunnustus tekemämme työn merkityksestä ja samalla kunnianosoitus kaikille laboratorion nykyisille ja aiemmille jäsenille, kollegoilleni ja mentoreilleni. Jäsenyys tarjoaa myös mahdollisuuden mentoroida nuoremman polven tutkijoita ja edistää heidän urakehitystään.

Kasveilla on monimutkainen kuljetusverkosto 

Ari Pekka Mähönen on akatemiaprofessori Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. , miten kasvit rakentavat sisäisen kuljetusverkostonsa puu- ja nilasolujen avulla.

– Puusolut kuljettavat vettä ja ravinteita juurista lehtiin. Puuaines toimii myös kasvin tukirankana. Nilasolut taas kuljettavat yhteyttämisessä syntyneitä sokereita ja muita yhdisteitä eri puolille kasvia, Mähönen kertoo.

Ryhmän tärkein mallikasvi on lituruoho, pieni rikkakasvi, jonka perimä tunnetaan poikkeuksellisen hyvin. Sen avulla tutkijat selvittävät, mitkä geenit ja molekyylit säätelevät puun ja nilan muodostumista. Tuloksia voidaan myöhemmin soveltaa puiden ja viljelykasvien tutkimukseen.

Mähöselle valinta on erityisen merkityksellinen, koska kasvitutkijoita on EMBO:n jäsenistössä vähän.

– Jäsenyys on ennen kaikkea tunnustus tutkimusryhmämme pitkäjänteisestä työstä. Olen iloinen ja otettu siitä, että kollegani eri puolilta Eurooppaa pitivät työtämme jäsenyyden arvoisena ja tukivat ehdokkuuttani, hän sanoo.

EMBO tukee tutkijoiden urakehitystä

Jäsenyyden myötä molemmat tutkijat pääsevät mukaan EMBO:n toimintaan. Jäsenet arvioivat rahoitushakemuksia, ohjaavat järjestön työtä ja mentoroivat etenkin uransa alussa olevia tutkijoita. Järjestö rahoittaa ja edistää elämäntieteiden tutkimusta sekä tukee lahjakkaiden tutkijoiden liikkuvuutta Euroopassa.

Molemmat tutkijat katsovat tulevaisuuteen optimistisesti. Katajisto uskoo, että menetelmiä kehittämällä voidaan vastata yli 15 vuotta avoinna olleisiin kysymyksiin siitä, miten vanhan kudoksen toimintaa voitaisiin turvallisesti nuorentaa. Mähöstä innostaa hänen juuri saamansa ERC Advanced Grant -rahoitus, jonka avulla ryhmä voi siirtää lituruoholla kertyneen osaamisensa biologisesti monimutkaisempiin puihin.

Lue Lisää: