Mónica Ferreiran tavoite on korjata särkynyt sydän nanohiukkasten avulla

Farmasian tutkija Mónica Ferreira nauttii työnsä vaikeudesta.

Mónica Ferreiralla on ollut vain yksi unelmatyö. Pienestä pitäen hän on halunnut tutkijaksi.

— En tiedä tarkalleen, mistä tämä intohimo syntyi. Sen kuitenkin muistan, että jo viisivuotiaana rakastin Dexterin laboratorio -piirrossarjaa, jossa lapsinero teki jännittäviä kokeita ja keksintöjä. Sellaiseen halusin itsekin ryhtyä, Ferreira muistelee.

Ferreiran vanhemmat eivät olleet akateemisesti koulutettuja. Tosin Mónica Ferreira sai innostettua äitinsä jatkamaan lukujaan sen jälkeen, kun hän sisarensa kanssa oli jo muuttanut kotoa pois.

— Äiti otti ja luki itsensä avoimessa yliopistossa taiteiden kandidaatiksi asti.

Itse luonnontieteistä innostunut Ferreira kaavaili aluksi biologin uraa, mutta päätyi farmasiaan. Lääketutkimus kiehtoi, mutta alan valintaan vaikutti sekin, että Portugalissa farmasian koulutuksella työllistyy helpommin kuin biologina.

Ferreira sanoo kaipaavansa haasteita. Tutkijan työssä ne kuuluvat arkeen.

— Työskentelin yhdeksän kuukautta apteekissa ja kyllästyin. Väitöstä tehdessäni taas nautin joka päivä työn tuomista ongelmista ja onnistumisista.

Väitöskirjan kirjoittaminen vei kaikkiaan neljä vuotta. Uurastus tuotti tulosta: Ferreiran työ palkittiin toukokuussa yhtenä Helsingin yliopiston vuoden 2018 ansiokkaimmista väitöskirjoista.

Väitöksessään Ferreira muokkasi kahdesta eri biomateriaalista monitoimisia nanohiukkasia. Nanohiukkasten muokkaus on yksi askel kohti tutkijoiden suurta tavoitetta.

— Koetamme löytää keinoja, joilla palauttaa infarktin vaurioittaman sydämen toimintakykyä.

Sydänvaurioihin ei vielä ole parantavaa hoitoa. Ainoa mitä voi tehdä, on parantaa potilaan elämänlaatua.

— Tällä alalla riittää tekemistä, mutta pääsemme eteenpäin koko ajan, yliopistonlehtorina Viikin kampuksella työskentelevä Ferreira vakuuttaa.

Helsingin yliopisto palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaita väitöskirjoja. Mónica Ferreiran ohella toukokuussa 2019 palkittiin tietojenkäsittelytieteilijä Jeremias Bergin, kasvigeneetikko Tanja Paaselan sekä maailmanpolitiikan tutkija Matti Ylösen väitöstutkimukset.

Artikkeli on ilmestynyt Yliopisto-lehdessä Y/05/19.