Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2026.
Jos saisit perustaa luonnonsuojelualueen, millaisen alueen valitsisit? Jos olet kuten useimmat, suojelisit rehevän metsän, jokisuiston tai muun elämää kuhisevan paikan. Niitä me tyypillisesti arvostamme.
Tällaisten ympäristöjen suojelu ei kuitenkaan välttämättä edistä luonnon monimuotoisuutta parhaalla mahdollisella tavalla, todetaan tuoreessa kiinalais-suomalaisessa meta-analyysissa eli olemassa olevaa tieteellistä tietoa summaavassa artikkelissa.
— Ongelma on, että lajirunsaissa ympäristöissä viihtyvät parhaiten sellaiset lajit, jotka ovat muuallakin yleisiä, kertoo artikkelin pääkirjoittajiin kuuluva
Suojelua kaipaava alue voi näyttää karulta
Jos siis halutaan varjella harvinaisimpia ja uhanalaisimpia lajeja, kannattaisi suojelutoimia kohdistaa myös happamien metsäjärvien ja karujen tunturipaljakoiden tapaisiin lajiköyhempiin ympäristöihin, joissa viihtyy harvinaisia, erikoistuneita eliöitä.
Soinisen ja hänen kollegoidensa julkaisu perustuu 450 tiedeartikkeliin ja sisältää havaintoja muun muassa kasveista, levistä, kaloista, linnuista ja nisäkkäistä. Mitä lajirunsaammasta alueesta on kyse, sitä vähemmäksi käyvät harvinaiset lajit, analyysi osoittaa.
Kun suojelualueita suunnitellaan, olisi siis tärkeä ottaa mukaan erilaisia elinympäristöjä, Soininen tiivistää.
Janne Soinisen ja kollegojen tutkimusartikkelin Global synthesis reveals widespread negative associations between species richness and ecological uniqueness julkaisi Nature Communications 26.3.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.