Kannattaako linnun talvehtia Suomessa vai muuttaa etelään?

Muutto on suurempi riski, mutta geneettinen tarve saa muuttolinnut liikkeelle. Hyönteissyöjille ei myöskään ole Suomessa ravintoa talvella.

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2026. 

Kannattaako linnun talvehtia Suomessa vai muuttaa etelään? Biologi tutki väitöskirjassaan, millä todennäköisyydellä linnut selviävät talvista.

Muutto on selvästi suurempi riski, hän sanoo. Esimerkiksi vuoden 2020 kesästä seuraavaan kesään selvisi hengissä 37 prosenttia Suomessa pesivistä talitiaisista, mutta vain 18 prosenttia pajulinnuista. Tintit talvehtivat kotiseuduillaan, mutta pajulinnut matkaavat Afrikkaan asti.

Talitiaisten ja pajulintujen keskimääräinen elinikä on 2–3 vuotta, mutta molemmat voivat elää kymmenvuotiaiksikin.

— Talven yli selviytyminen vaikuttaa kantoihin voimakkaammin pitkän matkan muuttajilla. Ne tarvitsisivat suojelua myös muuttoreittien varrella ja talvehtimisalueilla.

1,2 miljoonaa lintua

Nousiaisen aineistona oli 33 lajin edustajia kymmenestä maasta, yhteensä 1,2 miljoonaa lintua. Rengastajat ovat pyydystäneet niitä tietyn kokoisilla verkoilla tiettyinä ajankohtina, ja lintumäärien perusteella kyetään arvioimaan muun muassa populaatioiden todennäköinen koko.

Lintujen elossa selviämisen lisäksi Nousiaisen toukokuussa tarkastettu väitöskirja kertoo niiden poikastuotosta. Jos sekä aikuisten selviämisprosentti että poikasten määrä jää matalaksi, lajin kanta pienenee. Pajulinnuilla tällaista notkahdusta on havaittavissa, talitiaisilla ei niinkään.

Miksi muuttolinnut sitten lähtevät, jos jääminen olisi turvallisempaa?

— Niillä on voimakas geneettinen tarve muuttaa, ja strategia toimii riittävän hyvin lajin kannalta. Hyönteissyöjillä ei myöskään ole ravintoa Suomessa talven yli.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.