René Urueña vahvistaa kansainvälisen oikeuden osaamista Helsingin yliopistossa elokuusta alkaen. Hän työskentelee tällä hetkellä kansainvälisen oikeuden professorina Kolumbian Universidad de los Andes -yliopistossa ja Max Planck -instituutin oikeustieteen tutkijana.
Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen sanoo, että Urueña vahvistaa opetusta niin kansallisissa ohjelmissa ja uudessa kansainvälisessä Oikeuden ja nykyaikaisen hallinnan maisteriohjelmassa kuin jatkokoulutuksessakin.
– Rekrytoinnilla on ratkaiseva rooli siinä, että tiedekuntamme säilyttää asemansa kansainvälisen oikeuden huipulla. René Urueña vahvistaa osaamistamme kansainvälisen oikeuden, globaalin hallinnan ja globaalin etelän oikeudellisissa ja hallintaa koskevissa kysymyksissä.
Urueña rekrytoitiin Helsingin yliopistoon Suomen Akatemian profiloitumisrahoituksella, jolla tuetaan ja nopeutetaan suomalaisten yliopistojen
Näkymättömän oikeudellisen vallan tutkimusta
Urueñan julkaisut käsittelevät laaja-alaisesti kansainvälistä oikeutta ja globaalia hallintaa.
– Olen erityisen kiinnostunut oikeudellisen vallan ilmenemisestä teknisten, hajautettujen ja epämuodollisten järjestelyjen kautta, en niinkään sen perinteisistä muodoista, hän toteaa.
Kansainvälinen oikeus toimii usein yhteyksissä, joissa merkittäviä päätöksiä tehdään kauppajärjestelmien, kansainvälisten organisaatioiden, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja vastaavien monitahoisten yhteenliittymien kautta. Näillä rakenteilla on konkreettisia vaikutuksia resurssien jakautumiseen ja siihen, miten valta koetaan.
– Osoitan tutkimuksellani, että nämä järjestelyt ovat laillisia silloinkin, kun ne poikkeavat tavanomaisesta oikeudenkäytöstä. Kun kansainväliset järjestöt harjoittavat humanitääristä toimintaa tai kun kauppaa käydään kehittyneiden globaalien arvoketjujen kautta, laki ei ole pelkkä taustarakenne, vaan vaikuttaa vallan jakautumiseen ja vastuusuhteisiin sekä määrittää oikeudellisia keinoja riitauttamiseen ja vastuuseen saattamiseen.
Urueña toivoo voivansa Helsingissä kehittää toimintaansa kolmeen toisiinsa nivoutuvaan suuntaan:
Ensimmäinen koskee kansainvälistä oikeutta ja maailmantalouden muutoksia, kuten kaupan, investointien, kehityksen, toimitusketjujen ja taloudellisen turvallisuuden juridista uudelleenjärjestelyä. Toinen näkökulma liittyy ihmisoikeuksiin, eritoten siihen, miten lainopillista tietämystä tuottavat oikeusistuinten lisäksi myös toimijayhteisöt, yhteiskunnalliset liikkeet, asiantuntijat ja virkakoneistot. Kolmas haara kattaa digitaaliset hallintotavat ja infrastruktuurit etenkin julkishallinnon järjestelmissä, joissa automatisoitu päätöksenteko vaikuttaa yhä enemmän oikeuksien toteutumiseen sekä etuuksien ja julkisten palvelujen saatavuuteen.
Kansainvälinen oikeus vallan kielenä
Kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen maailman on sanottu olevan kriisissä geopoliittisen vastakkainasettelun, sodan, taloudellisen kilpailun ja vaikutuspiirien paluun takia.
Urueña ymmärtää, miksi monet katsovat kansainvälisen oikeuden menettäneen merkityksensä, mutta ei yhdy mielipiteeseen. Silloinkin kun valtiot sivuuttavat tai manipuloivat oikeusnormeja, ne käyttävät siihen oikeuden kieltä.
– Kansainvälinen oikeus on osa viitekehystä, joiden pohjalta geopoliittiset konfliktit ylipäätään rakentuvat. Se on edelleen yksi tärkeimmistä kielistä, joilla globaalia vallankäyttöä toteutetaan, kiistetään ja oikeutetaan.
Tutkijana Urueña ammentaa innoitusta tutkimuksesta, joka ei hyväksy kahta yksinkertaista näkökantaa: yhtäältä naiivia uskoa kansainvälisen oikeuden kykyyn ratkaista kaikki ongelmat ja toisaalta kyynistä näkemystä, jonka mukaan oikeus on epäolennaista, koska valta nähdään viime kädessä ratkaisevana.
– Minulle mielenkiintoisin alue on näiden kahden näkemyksen välissä, jossa lakiin suhtaudutaan vakavasti sitä romantisoimatta. Tällöin pohditaan, miten juridiset argumentit, instituutiot ja käytännöt voivat raivata tilaa vastuullisuudelle, uusjaolle ja demokratian puolustamiselle vaikeissakin oloissa.
Uusi vaihe Helsingissä
Uusi tehtävä Helsingissä on Urueñalle eräänlainen kotiinpaluu. Hän saapui ensimmäisen kerran oikeustieteelliseen tiedekuntaan kansainvälisen oikeuden maisteriopiskelijana ja palasi myöhemmin kirjoittamaan väitöskirjaa.
– Tulin Helsinkiin vuosia sitten nuorena juristina perehtyäkseni kansainvälisen oikeuden kieleen, instituutioihin ja kulttuuriin. Paluu professorin ominaisuudessa sekä liikuttaa että vetää nöyräksi. Ympyrä ikään kuin sulkeutuu samalla kun uusi vaihe alkaa.
– Helsingissä opin suhtautumaan kansainväliseen oikeuteen paitsi teknisessä mielessä myös tapana tarkastella syvällisemmin valtaa, vastuuta ja oikeudenmukaisuutta.
Kolumbiasta kotoisin olevan Urueñan älyllistä ja ammatillista katsantokantaa ovat muovanneet Latinalainen Amerikka, globaali etelä ja jokapäiväiset kokemukset oikeudesta poliittisen kamppailun, institutionaalisen luovuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen pelikenttänä.
– Siinä mielessä nimitykseni toimii eräänlaisena siltana. Haluan auttaa syventämään Helsingin, Latinalaisen Amerikan, Euroopan, Yhdysvaltojen ja muiden alueiden yhteyksiä etenkin ihmisoikeuksien, talouden hallinnan, teknologian ja demokraattisen muutoksen saralla.
Urueñan tavoitteena on ennen kaikkea innostaa opiskelijoita näkemään kansainvälinen oikeus paitsi haastavana oppialana myös tapana tarkastella maailmaa kriittisesti.
– Haluan, että valtiosopimuksia ja instituutioita koskevan etäisen tieteenalan sijaan opiskelijat näkevät kansainvälisen oikeuden elävänä viitekehyksenä aikamme suurten konfliktien ymmärtämiseen.