Sezin Gizem Yaman väittelee aiheesta Ohjelmistoalan alkava siirtymä kohti jatkuvaa käyttäjäkokeilukulttuuria

FM Sezin Gizem Yaman väittelee perjantaina 25.10.2019 klo 12 aiheesta Ohjelmistoalan alkava siirtymä kohti jatkuvaa käyttäjäkokeilukulttuuria: Empiirisiä tutkimuksia ohjelmistokehitystiimien ja ohjelmistoalan ammattilaisten käsityksistä. Väitöskirjatyö on osa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolla ja Empirical Software Engineering -ryhmässä tehtävää tutkimusta.

FM Sezin Gizem Yaman väittelee perjantaina 25.10.2019 klo 12 Helsingin yliopiston Athena-rakennuksen huoneessa 302 (Siltavuorenpenger 3 A, 3. kerros) aiheesta Initiating the Transition towards Continuous Experimentation: Empirical Studies with Software Development Teams and Practitioners. Vastaväittäjänä toimii professori Brian Fitzgerald (University of Limerick, Irlanti) ja kustoksena professori Tomi Männistö (Helsingin yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.

Ohjelmistoalan alkava siirtymä kohti jatkuvaa käyttäjäkokeilukulttuuria: Empiirisiä tutkimuksia ohjelmistokehitystiimien ja ohjelmistoalan ammattilaisten käsityksistä

Suuret teknologiayritykset, kuten Microsoft, Facebook tai Google, tekevät jatkuvasti ohjelmistokokeiluja oppiakseen enemmän järjestelmiensä käyttäjistä ja ohjatakseen niiden perusteella yrityksen liiketoimintaa. Vuonna 2009 Google teki laajan kokeilun, jossa tutkittiin, mitkä käytetyistä 41 erilaisesta sinisen sävystä mainoslinkkien väreissä saivat käyttäjät useimmin seuraamaan heille esitettyjä linkkejä. Tutkimuksen seurauksena Google raportoi liikevaihtonsa kasvaneen liki 200 miljoonaa dollaria.

Ohjelmistokokeilujen tiedetään olevan olennainen osa näiden yritysten ohjelmistokehitystyötä. Koska näissä kokeiluissa kerätään lisäksi paljon dataa sekä tuotteiden että palvelujen käyttäjistä, liittyy niihin monia huomioonotettavia asioita, kuten etiikkaan ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi vuonna 2014 Facebook teki kokeilun, jossa oli mukana tuhansia käyttäjiä ja jossa testattiin sitä, kuinka muutokset käyttäjien uutisvirran sisällössä vaikuttavat heidän tunteisiinsa. Kokeilun tuloksena oli, että tällaisen muuntelun avulla voidaan tehdä käyttäjät joko iloisemmiksi tai surullisemmiksi. Facebookiin ja Cambridge Analyticaan liittyvä skandaali alkuvuonna 2018 koski yli 50 miljoonaa Facebookin käyttäjää ja heihin liittyvän datan käyttöä poliittisessa mainonnassa. Nämä edellä mainitut esimerkkitapaukset herättävät sekä vakavia eettisiä kysymyksiä että myös kysymyksiä liittyen käyttäjien yksityisyyteen: Kuinka tällaisia käyttäjäkokeiluja voidaan tehdä ilman käyttäjien nimenomaista suostumusta? Tutkimusta siitä, kuinka ohjelmistoyhtiöt päätyvät tekemään tällaisia kokeilututkimuksia tai millaisia eettisiä vaikutuksia tämänkaltaisilla ohjelmistokokeiluilla on, on hyvin vähän.

Tämä väitöskirjatyö tarkastelee sitä, kuinka yrityksissä siirrytään käyttämään edellä kuvatun tyyppisiä ohjelmistokokeiluja tarkastelemalla sekä itse siirtymäprosessia että siihen liittyviä toiminnallisia tarpeita ja inhimillisiä tekijöitä, kuten eettisiä kysymyksiä. Väitöskirjatyössä tehdyt havainnot osoittavat, että siirtymä on oppimisprosessi, jota voidaan tehokkaasti ohjailla sopivalla ohjeistuksella, hyödyntämällä olemassa olevia resursseja sekä tekemällä ensin pienempiä kokeiluja, joilla voi olla mahdollisesti suuret vaikutukset, mutta joiden kustannukset ovat alhaisia.

Edelleen ohjelmistoalan ammattilaisten käsityksistä tehty tutkimus osoittaa, että ammattilaisten roolilla on suuri vaikutus siihen, millaisina he kokevat tällaiset kokeilut ja kuinka he ymmärtävät niihin liittyvät eettiset ongelmat. Erityisesti yritysten työntekijät tarkastelevat kysymystä siitä, mitkä asiat ovat eettisesti hyväksyttäviä, nimenomaan omien työtehtäviensä näkökulmasta. Esimerkiksi johtajat ovat huolissaan yrityksen ja sen asiakkaiden välisistä suhteista ja he ovat sitä mieltä, että käyttäjille pitäisi aina tiedottaa etukäteen käynnissä olevista kokeiluista, kun taas käyttäjäkokemusta kehittävät suunnittelijat pitävät myös hyväksyttävänä sitä, että käyttäjiä informoidaan kokeiluista vasta jälkikäteen.

Jos yrityksellä ei ole näihin edellä kuvattuihin kysymyksiin liittyen olemassa mitään selkeitä ja pysyviä sääntöjä, jää eettisten kysymysten arviointi yrityksen työntekijöiden oman tulkinnan varaan. Yritysten täytyykin työstää omat säännöt ja ohjeistukset datan keräämisestä, jotta voidaan varmistaa se, että ohjelmistoalan ammattilaisilla on käytössään selkeät eettiset ohjeistukset, jotka tukevat heidän työtään ja varmistavat sen, että toiminta on asiaan liittyvän lainsäädännön mukaista. Ohjelmistoalalla tarvitaankin lisää tutkimusta, jotta nyt tehdyn tutkimusten löydökset voidaan todentaa myös muissa ympäristöissä.

Väitöskirjan saatavuus

Väitöskirjan elektroninen versio on saatavilla Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa osoitteessa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5543-6.

Painettuja väitöskirjoja voi tiedustella väittelijältä itseltään: sezin.yaman@helsinki.fi